Kansalaispalvelus, vapaaehtoinen asepalvelus vai jotain muuta? – Puolueet muuttaisivat asepalvelusta sukupuolten kannalta tasa-arvoisempaan suuntaan

Kaikki eduskuntapuolueet haluavat lisätä sukupuolten tasa-arvoa asepalveluksessa. Puolueiden edustajat puhuivat torstaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa.

– Seuraavalla vaalikaudella olisi hyvä ulottaa kutsunnat koko ikäluokkaan ja aloittaa selvitys kaikkia koskevasta kansalaispalvelusjärjestelmästä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen katsoo.

Sukupuolineutraali kansalaispalvelus sai seminaarin paneelissa ainakin jonkinlaisen hyväksynnän kaikkien puolueiden edustajilta. Edustajat kuitenkin huomauttavat asevelvollisuuden välttämättömyydestä Suomen puolustuksen kannalta.

– Vapaaehtoisuudessa piilee valtava riski. Jos pakollisuus poistetaan, on sitä myöhemmin melkein mahdotonta palauttaa, SDP:n Eero Heinäluoma jyrähtää.

– Velvollisuus takaa tukirangan myös vahvalle maanpuolustustahdolle, Kaikkonen sanoo.

Vihreiden Krista Mikkonen muistuttaa naisten hukatusta potentiaalista.

– Moni motivoitunut nuori nainen ei saa edes tietoa mahdollisuudesta käydä armeija. Kaikille epämotivoituneillekin miehille lähetetään kutsuntakirje, mutta motivoituneelta naiselta mahdollisuus käydä armeija saattaa jäädä huomaamatta.

Oman kansalaispalvelusmallinsa keväällä valmisteelleen Elisabeth Rehn Bank of Ideas-ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli muistuttaa riittävän reservin tärkeydestä, mutta näkee tarpeellisena ratkaista nykyjärjestelmän epäkohdat.

– Emme ehdota asevelvollisuudesta luopumista, mutta kaikkien kansalaispalvelus toisi rinnalle paljon kaivattua tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä auttaisi valmistautumaan uuteen turvallisuusympäristöön. Esimerkiksi öljyntorjunta ja muut ympäristöuhat edellyttävät aivan uudenlaista turvallisuusosaamista ja kansalaisten valmiutta, Tölli kuvaa ajatushautomon mallia.

Keskusta on ottanut kannan koko ikäluokalle yhteisistä kutsunnoista vuonna 2014 ja tämän kesän puoluekokouksessa keskusta otti myönteisen kannan kaikille yhteiseen kansalaispalvelusvelvollisuuteen. Puolueen kansalaispalvelusmalli on Kaikkosen mukaan valmisteilla. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja uskoo, että kaikille yhteiset kutsunnat voitaisiin ottaa käyttöön jo suhteellisen pian.

– Ensin tarvitsemme koko ikäluokan tulevaisuuskutsunnat, jotka ovat ikään kuin tsekkauspiste, jossa kaikki vielä tavoitetaan ja yhteiskunta voi osoittaa tukensa. Kutsunnoista tietenkin ohjataan asepalvelukseen, mutta niissä voidaan tehdä paljon muutakin, Kaikkonen visioi.

Kansalaispalveluksen lisäksi MTS:n seminaari käsitteli niin sanottua Norjan mallia, jossa asepalvelus on sukupuolineutraali, sekä Sadankomitean vapaaehtoisen asepalveluksen mallia.

– Norjassa kutsunnat ovat kaksivaiheiset. Ensimmäisessä vaiheessa kaikilta noin 60 000 ihmisen ikäluokassa kysytään sähköisesti elämäntilanteesta ja motivaatiosta asepalveluksen suhteen. Tämän jälkeen noin kolmannes ikäluokasta kutsutaan kutsuntakeskuksiin kunto- ja terveystesteihin. Sitten palvelukseen valitaan sopivimmat ja motivoituneimmat, vuosittain noin 8500 henkilöä, everstiluutnantti Janne-Pekka Sarpoma pääesikunnasta kuvaa Norjan mallia.

Rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen muistuttaa sotakaluston teknillistymisestä ja huomauttaa, että tämän takia on paljon kestävämpää panostaa pienikokoiseen, vapaaehtoiseen ja hyvin koulutettuun armeijaan.

– Jo ihmisoikeuksien ja tasa-arvon takia nykymalli on kestämätön. Massa-armeijat eivät tekniikan kehittyessä ole nykyaikaa. Kriisitilanteessa kaatuneidenkin riski on pienempi, kun armeija on pieni, teknologiaa hyödyntävä ja ammattitaitoinen.

Lahtinen huomauttaa myös kansantaloudellisista vaikutuksista.

– Ihmisiltä jää armeijan takia väliin tärkeitä opiskelu- ja työvuosia. Kansantalouskin kiittää, jos pakollisesta asepalveluksesta luovutaan ja ihmiset pääsevät töihin aiemmin. Kasvavan bkt:n kautta myös armeijan teknillistämiseen saadaan paremmin resursseja.