Kansalaisjärjestöt toivovat EU:n tekevän kaikkensa Turkin toimien pysäyttämiseksi

STT:n haastattelemat kansalaisjärjestöt toivovat Euroopan unionilta ja Suomelta EU:n puheenjohtajamaana ennen kaikkea sitä, että ne tekisivät kaikkensa Turkin toimien pysäyttämiseksi Syyriassa.

Turkki aloitti keskiviikkona sotilasoperaation kurdijoukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa.

– Niin sanotun turvavyöhykkeen rakentamisessa on kyse toisen suvereenin valtion pinta-alan valloittamisesta. Jos kansainvälinen yhteisö ei kokonaisuudessaan reagoi, Turkilla ei ole minkäänlaista ongelmaa jatkaa sodankäyntiä tässä vaiheessa, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

 Turkki on jo pitkään halunnut estää kurdialueen synnyn Syyrian-vastaiselle rajalleen.

Maa itse on sanonut luovansa alueelle ”turvavyöhykkeen”, jonne on määrä palauttaa Syyrian pakolaisia.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo, että EU:lla on mahdollisuuksia vaikuttaa maailman suurimpana taloudellisena yhtenäisenä voimana muun muassa kauppapoliittisin keinoin ja pakottein.

Turkki itse kertoi hyökkäyksen olevan terrorismin torjuntaa. Turkin mukaan Syyrian kurdijärjestö YPG on uhka sen turvallisuudelle.

YPG:llä on vahvat suhteet Turkissa toimivaan kurdijärjestö PKK:hon, jonka Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet terroristijärjestöksi. YPG ei ole kuitenkaan uhannut Turkkia suorilla hyökkäyksillä.

Löövin mukaan ennen kaikkea pitäisi nyt keskittyä siihen, miten Turkin toiminta vaikuttaa Syyriassa – ei ensisijaisesti siihen, miten Turkin toiminta vaikuttaa Euroopassa.

Löövi sanoo, että Turkin toimet ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset pakenevat tällä hetkellä Syyrian sisällä ja Syyriassa on akuutti humanitaarinen kriisi.

Löövin mukaan konfliktiin puuttumisen lisäksi EU:n pitäisi panostaa Syyrian humanitaariseen apuun ja Pohjois-Syyrian jälleenrakentamiseen.

Vaikka Punainen Risti on toiminut Syyriassa jo pitkään, Löövin mukaan järjestö ei ollut kuitenkaan varautunut siihen, että Turkki painaa päälle näin isolla alueella.

Suomi ja Euroopan maat ovat hyvin toimeentulevia ja pystyvät panostamaan enemmän.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi

Löövi toivoisikin EU:lta suurempaa tukea humanitaariseen toimintaan Syyriassa.

Kansainvälinen Punainen Risti ja YK ovat toki saaneet kansainväliseltä yhteisöltä tukea, mutta se ei Löövin mukaan ole lainkaan tarvittavassa mittakaavassa.

– Suomi ja Euroopan maat ovat hyvin toimeentulevia ja pystyvät panostamaan enemmän, hän sanoo.

Löövi sanoo, että tarkkaa tarvittavaa avun määrää on kuitenkin vaikea arvioida. Kyse on kuitenkin sadoista miljoonista euroista tai dollareista.

– Se (avun tarpeen määrä) on tällä hetkellä täysin hypoteettista, sillä emme vielä tiedä, mitä Turkin toiminnasta seuraa, hän sanoo.

Pakolaisavun Lehtisen mukaan Turkin operaatio voi johtaa jopa 300 000 ihmisen pakoon Syyrian alueelta.

– EU:n tilanne on ollut viime vuosina sellainen, että vähemmän ihmisiä saapuu, mutta maailmalla pakolaismäärät ovat kasvaneet koko ajan.

Lehtinen muistuttaa, että EU:lta puuttuu edelleen vastuunjakomekanismi unionin sisäisiin siirtoihin, vaikka EU ja Suomi ovatkin varautuneet pakolaisten mahdolliseen tuloon paremmin kuin esimerkiksi vuonna 2015.

– Euroopan sisäisten vastuunjakomekanismien kipukysymys täytyisi ratkaista mahdollisimman pian. Monessa EU-maassa on hyvä valmius vastata pakolaisten määrän nousuun, mutta meillä on myös maita, joissa kehitys on ollut päinvastaista.

Hän ottaa esimerkiksi Kreikan, jossa vastaanotto-olosuhteet ovat jo nyt äärimmäisen kuormittuneet.

Jos syyrialaisia pakolaisia lähtisi nyt liikkeelle, he todennäköisesti suuntaisivat ensisijaisesti Kreikkaan ja Kreikan saarille.