Kaksi kolmasosaa ulkomaalaisten lukuvuosimaksuista kuluu apurahoihin – vain kaksi yliopistoa näkee järjestelyssä taloudellista hyötyä, ammattikorkeakoulut myönteisempiä
Kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista jakaa suomalaisia korkeakouluja, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta raportista.
Oppilaitoksille tehdyn kyselyn mukaan 16 korkeakoulua kokee maksujen käyttöönoton taloudellisesti kannattavaksi, kun taas 15 korkeakoulua on päinvastaista mieltä. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat maksuihin yliopistoja positiivisemmin.
Raportin mukaan korkeakoulut saivat maksuista bruttotuloja lähes 43 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019–2020. Summasta kaksi kolmasosaa kuitenkin kuluu näitä maksuja varten myönnettäviin helpotuksiin. Kaikissa Suomen yliopistoissa vähintään puolet bruttotuloista kului vapautuksiin ja apurahoihin.
Yliopistoista ainoastaan Helsingin ja Oulun yliopistot pitivät maksuja taloudellisesti kannattavina. Sen sijaan Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot, LUT- ja Aalto-yliopistot sekä ruotsinkieliset Hanken ja Åbo Akademi kertoivat käyttävänsä vähintään 75 prosenttia bruttotuotoista vapautuksiin ja apurahoihin. Myös Oulun yliopisto kuului tähän joukkoon.
Vapautusten ja apurahojen jälkeen bruttotuotto on noin 14 miljoonaa euroa.
Lisäksi korkeakoulut painottivat sitä, ettei järjestelmän kannattavuutta voi tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.
– On otettava myös huomioon, miten maksut vaikuttavat maakuvaan, millaisia opiskelijoita tänne saadaan sekä kuinka opiskelijat integroituvat Suomeen, raportissa kerrotaan.
Korkeakoulujen on pitänyt periä lukuvuosimaksuja EU:n tai Etan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta syksystä 2017 alkaen. Euroopan talousalueeseen Etaan kuuluvat EU-maiden ohella Norja, Islanti ja Liechtenstein.
Raportissa huomautetaan, etteivät maksu- tai apurahakäytännöt ole vielä vakiintuneet, ja niihin tehdään eri korkeakouluissa erilaisia muutoksia. Maksut vaihtelevat 4 000 ja 18 000 euron välillä.
– Järjestelmää on vaikea kommunikoida selkeästi, mikä voi häiritä esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa, työryhmä kirjoittaa.
Lukukausimaksuihin myönteisesti suhtautuvat perustelivat kantaansa niistä saatavilla tuloilla. Kielteisesti vastanneet puolestaan kiinnittivät huomiota maksujen aiheuttamaan työmäärään tai nostivat esille, etteivät tuotot riitä kattamaan kuluja.
Maksujen käyttöönotto herätti etukäteen huolta Suomen houkuttelevuudesta hakukohteena.
Lukuvuosimaksujen käyttöönottoa seurannut työryhmä toteaa loppuraportissaan, ettei maksujen käyttöönotolla ole ollut pitkäaikaisia haittavaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Ministeriö mainitsee, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä putosi vuoden 2016 jälkeen, mutta on nyt ylittänyt maksujen käyttöönottoa edeltävän tason.
Raportista tosin selviää, että EU- ja Eta-alueen kansalaisten osuus uusista ulkomaalaisista opiskelijoista on aiempaa korkeampi. Vuonna 2016 EU-/Eta-alueelta oli kotoisin tasan joka kuudes uusi ulkomaalainen opiskelija. Vuonna 2020 noin joka neljäs opiskelija oli tältä alueelta.
Raportin mukaan Suomen korkeakouluissa vuonna 2019 aloittaneista ulkomaalaisista oli eniten Venäjän, Vietnamin ja Kiinan kansalaisia. Kaikkien määrä väheni selvästi vuodesta 2016: vietnamilaisten määrä väheni yli puoleen maksuja edeltävästä tasosta.
Kärkiviisikon seuraavista maista, Bangladeshista ja Intiasta, hakijamäärät sen sijaan kasvoivat selvästi. Myös tyypillisimmät EU-maat Saksa ja Viro olivat aiempaa suosittuja lähtömaita.