KAKS-tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei hyväksy kaupallista nettikäyttäytymisen seurantaa
Vain 24 prosenttia suomalaisista suhtautuu kaupalliseen netin käytön seurantaan suopeasti.
Yhtä harva pitää sopivana sitä, että kanssaihmisiä vakoillaan ja ilmiannetaan sopimattomasta käyttäytymisestä.
59 prosenttia ei hyväksy vakoilua ja ilmiantoa ollenkaan. 39 prosenttia suomalaisista kuitenkin pitää Suomen valtion tai sen viranomaisten nettiseurantaa ymmärrettävänä.
Tulokset käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä kyselystä.
Enemmistö vastanneista hyväksyy nettikäyttäytymisen seurannan epidemian torjumiseksi ja rikollisuuden ehkäisemiseksi.
58 prosenttia hyväksyy myös puhelimiin kohdistuvan valvonnan rikollisuuden ehkäisemiseksi. 43 prosenttia kannattaa puhelimiin asennettavia valvontasovelluksia epidemioiden torjumiseksi.
Myötämielisimmin kasvojen tunnistusohjelmien käyttöön suhtautuvat kokoomuksen kannattajat.
Kasvojen tunnistusohjelman käytön julkisilla paikoilla hyväksyy noin puolet suomalaisista. 40 prosenttia on sitä vastaan.
Myötämielisimmin kasvojen tunnistusohjelmien käyttöön suhtautuvat kokoomuksen kannattajat (65 prosenttia) ja yrittäjät (65).
Vasemmistoliiton tukijat suhtautuvat kasvojen tunnistukseen kaikkein vastahakoisimmin – heistä vain kolmannes hyväksyy sen.
Yrittäjät tuomitsevat voimakkaimmin suomalaisten yritysten nettiseurannan. Heistä vajaa 90 prosenttia vastustaa sitä.
Kaikista kansalaisista yli 80 prosenttia tuomitsee ulkovaltojen ja ulkomaisten yritysten harjoittaman nettikäyttäytymisen seurannan.
Yli 70 prosenttia tyrmää myös suomalaisen verkkoyrityksen seurannan.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.5.–4.6.2020.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 001.
Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.