Kaikki ravintolat eivät vieläkään ilmoita lihan alkuperää – “Tieto ei vieläkään ole mennyt kaikkialle perille”

Kaikki ravintolat eivät vieläkään ilmoita tarjoamiensa lihojen alkuperiä, vaikka asetus sitä edellyttää. 

Suomenmaa tarkisti kuusi satunnaista ruokapaikkaa Oulun keskustasta ja niistä vain neljä kertoi alkuperämaan kirjallisesti. Myös kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on pitänyt asiaa esillä Twitter-tilillään.

Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehdon mukaan tieto lakimuutoksesta kantautui moniin ruokapaikkoihin hitaasti.

– Nyt on kyllä ollut niin paljon keskustelua, että uskoisin tiedon kulkeneen, hän pohtii. 

– Kun asetus tuli voimaan vappuna, siinä ei ollut siirtymäaikaa, ylitarkastaja harmittelee.

Sekä eduskunnan ruokaryhmän että lähiruokakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) on lakiuudistuksesta ylpeä ja iloinen. Myös hän on havainnut, että joka paikassa ei vielä ole merkintöjä.

– Koko ajan merkinnät paranevat, mutta tieto ei vieläkään ole mennyt ihan kaikkialle perille, hän toteaa.

Kalmari on itse katsellut merkintöjä ravintoloissa.

– Kuluttajien kannattaa tehdä työtä ja kysyä mistä liha tulee sekä muistuttaa säädöksestä, kansanedustaja neuvoo. 

Lehto ja Kalmari uskovat, että uudistus on kuluttajalle tärkeä. Parhaimmillaan lihan alkuperämaan ilmoittaminen houkuttelee ravintolaan uusia asiakkaita.

Myös Oulun keskustan ruokapaikoissa oltiin yhtä mieltä siitä, että alkuperämaa on kuluttajaa kiinnostava asia. 

Kalmari kertoo, että uudistus on pitkällisen vaikuttamistyön tulos.

– Varmaan kymmenen vuotta ollaan koitettu tätä painaa läpi, hän summaa.

Uudistus ei koske kaikkea lihaa, esimerkiksi valmismarinoidun lihan, riistan ja lihavalmisteiden alkuperämaata ei tarvitse kertoa. Kalmarin mukaan työtä on vielä jatkettava.

– Ihan lopullisesti ei voida vielä tuulettaa, hän toteaa.

Kalmari on iloinen siitä, että lihaketjut sitoutuivat uudistukseen pääasiassa hyvin. Hän muistuttaa, että nyt on vaikeampaa antaa vääriä mielikuvia lihan alkuperästä.

Asetuksen noudattamista valvovat kuntien elintarvikeviranomaiset. Lehdon mukaan ruokapaikkoja, joissa on puutteita alkuperämerkinnöissä, neuvotaan ja ohjeistetaan, jotta asetuksen mukaiset tiedot saataisiin kuntoon.

Suomalaisen ruoan päivää vietetään ensimmäistä kertaa syyskuun 4. päivänä. Päivän on perustanut Hyvää Suomesta -merkin taustayhdistys Ruokatieto yhdessä yli 300 kotimaisen ruoanvalmistajan kanssa.

 – Se kuulostaa erittäin hyvältä. Meidän kannattaa olla ylpeitä puhtaasta ja aromikkaasta ruoastamme, Kalmari toteaa.

Hänen mukaansa suomalainen ruoka on ylivertaisen turvallista ja lahja, jota ei osata riittävästi arvostaa.

Kalmarin mielestä suomalaisen ruoan suosiota voisi nostaa esimerkiksi tarjoamalla sitä ylpeästi joka paikassa. 

– Suomalaiset viettävät kaiken maailman hullutuksia Eukonkannosta Sankohiipimiseen. Kannattaa muistaa, että ne ovat paikkoja, joissa voi mainostaa suomalaista ruokaa, Kalmari sanoo.

Myös kansainvälisille vieraille on Kalmarin mielestä ehdottoman tärkeää esitellä suomalaista ruokakulttuuria.