Juhannus lähestyy – viranomaiselta kahdeksan ohjetta, joilla voi välttää hukkumisen
Sydän- ja verisuonisairauden aiheuttama kohtaus oli hukkumiskuoleman taustalla yleisemmin kuin uhrin humalatila, ilmenee Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) hukkumisia koskevasta tutkintaselosteesta.
Sairaus, kuten vaikkapa sepelvaltimotauti, ei myöskään ole ollut uhrilla välttämättä etukäteen tiedossa. Kohtaus on voinut iskeä vesillä esimerkiksi pulikoidessa tai joutuessa yllättäen veden varaan. Hukkuneista puolet oli yli 67-vuotiaita. Korkea ikä on jo valmiiksi voinut heikentää toimintakykyä.
Sen sijaan kaksi viidestä eli 44 prosenttia hukkumalla kuolleista oli vähintään 0,5 promillen humalassa. Vahvasti päihtyneitä heistä oli kolmannes.
Kaikista hukkuneista neljä viidestä oli miehiä, ja kuolemat painottuivat kesäaikaan. Juhannus oli yksi vuoden kohtalokkaimmista viikoista.
Otkes selvitti teematutkimuksessaan, mitä syitä oli Suomen tapaturmaisten hukkumisten taustalla. Sen tavoitteena on parantaa turvallisuutta Suomessa. Viime vuonna kuoli tutkimuksen mukaan tapaturmaisesti 165 ihmistä.
Suomessa hukkumiskuolemat ovat väkilukuun suhteutettuina yleisempiä kuin naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa.
Hukkumisten määrä ei myöskään ole laskenut samassa suhteessa kuin vaikkapa tieliikenneonnettomuudet. Muun muassa näistä syistä Otkes otti hukkumiset tutkintaan.
Selvityksen mukaan kuolemista suurin osa, 55, tapahtui uidessa, pulikoidessa tai vilvoitellessa. Puolet heistä oli yli 71-vuotiaita ja liki puolet puolestaan päihtyneitä. Kuolemista osa liittyi saunomiseen.
Veden varaan laiturilta tai rannasta yllättäen joutuneita kuolleita oli 41. Uhrit olivat joutuneet veteen Otkesin mukaan esimerkiksi puuhaillessa rannassa jotain tuttua askaretta. Valtaosalla uhreista oli toimintakyky heikentynyt.
Vesikulkuneuvoista (32) ja jäillä (25) kuoli pelkästään miehiä. Turmiollisista kulkuneuvoista yleisin oli kiikkerä soutuvene. Yli puolella uhreista oli alkoholia veressä, he olivat yli 59-vuotiaita miehiä ja valtaosalta puuttui pelastusliivit kokonaan.
Jäihin vajonneet saattoivat Otkesin mukaan puolestaan liikkua tutulla alueella, mutta jään paksuus oli arvioitu väärin.
Monissa tapauksissa turmaan joutunut on ollut liikkeellä tai veden ääressä yksin. Alaikäisiä hukkuneita oli neljä. Heistä nuorin oli 9-vuotias, joka ei osannut uida.
Otkesin mukaan vuosien aikana omaksutut tavat altistivat hukkumiskuolemille todennäköisemmin kuin hetkessä tehdyt huonot valinnat.
Tutkintaa johtanut Kai Valonen arvioi, että hukkumisiin liittyy myyttejä.
– On käsityksiä liittyen juhannuksen huonouteen ja siihen, että tehdään jotain yltiöpäistä humalassa ja että nimenomaan keski-ikäiset miehet tekisivät. Se ei ole ihan näin, Valonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hukkumiset tapahtuivat hänen mukaansa yleisimmin niin, että turmaan joutunut teki jotain sellaista, mitä hän on tehnyt vuosien tai vuosikymmenten ajan. Ajan saatossa ja iän karttuessa toimintakyky oli puolestaan heikentynyt.
Onnettomuustutkintakeskus arvioikin, että elintavat, ikä, liikkumisvaikeudet, hankala ranta, vesillä yksin kulkeminen, alkoholi ja piittaamattomuus pelastusvälineistä kasvattavat hukkumisen riskiä merkittävästi.
Onnettomuustutkintakeskus antaa hukkumiskuolemia koskevassa tutkintaselosteessaan kansalaisille kahdeksan ohjetta, joilla voi välttyä hukkumiskuolemilta.
– Elä terveellisesti.
– Tunnista omat ja läheisten terveysongelmat sekä ikääntyminen ja ota ne huomioon.
– Huolehdi, että auttamiskykyinen henkilö on lähellä.
– Hanki vene, joka on tukeva ja CE-merkitty.
– Rakenna ranta ja laituri turvalliseksi.
– Ota tavaksi käyttää pelastusliivejä jo nuorella iällä.
– Älä mene veteen tai veden äärelle päihtyneenä.
– Tiedä jään paksuus.
Lisäksi Otkes antoi suosituksia myös esimerkiksi vesiturvallisuutta valvoville viranomaisille.
Suosituksissa kehotettiin muun muassa sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja poliisia kohdentamaan toimintaansa ongelmiin, joita Otkesin selvitys nosti esiin.