Johanna Niilivuo halusi alkaa tehdä arvojensa mukaista työtä ja puhuu nyt kylien ja maaseutuasumisen puolesta – "Kylät tekevät todella paljon talkoilla asioita, jotka kunnissa tuotetaan palveluina"
Kun kuuntelee jyväskyläläisen Johanna Niilivuon puhetta kylien ja maaseutuasumisen kehittämisestä, ei ole vaikea kuvitella häntä entiseksi myyntinaiseksi. Ekonomiksi aikoinaan opiskellut Niilivuo työskenteli pitkään kaupallisella puolella ja esimiestehtävissäkin useampia vuosia, kunnes mieli alkoi tehdä jotain aivan muuta.
– Jossain kohtaa alkoi tuntumaan, että se arvomaailma ei vastaa omaa arvomaailmaa. Minulle on aina ollut tärkeää työn merkityksellisyys, ja iän myötä tämä on vielä korostunut, Niilivuo kertoo.
Pihtiputaan Harmaalanrannan kylän kasvattina lapsuudesta on kultaisia muistoja. Nykyisen asuinpaikan, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevan Sarvenperän kylän kylätoiminnassa toimelias nainen on ollut mukana erilaisissa rooleissa yli 10 vuotta. Tuli halu etsiä näihin teemoihin liittyvää työtä.
Vuonna 2019 löytyikin mielenkiintoinen projektiluontoinen työ kylämatkailuhankkeen parista Keski-Suomessa. Määräaikaisen pestin päätyttyä Niilivuo teki hyvinvointiopintonsa loppuun ja kävi kiinnostavia kursseja, kunnes ystävä bongasi nykyisen, täydellisesti Niilivuolle sopivan työn – ja monien hakijoiden joukosta Niilivuolla tärppäsi.
– Oli kiva lähteä työhön, kun tunsin jo kylätoimintaa sekä oman aktiivisuuden että työn kautta. Helpotti hypätä liikkuvaan junaan, vuoden 2021 helmikuussa maallemuuton asiantuntijana Suomen Kylät ry:llä aloittanut Niilivuo sanoo.
Niilivuo haluaa työssään raikastaa maaseutuasumista ja purkaa siihen liittyviä stereotypioita.
– Edelleen on olemassa tietynlaisia vanhakantaisia näkemyksiä, mitä maalla asuminen on sekä hyvässä että pahassa.
Yhteistyön merkitys kuntien ja kylien välillä sekä kylien välillä keskenään on olennaista. Samalla hän rohkaisee kyliä olemaan itse aktiivisia kuntien suuntaan.
– On tärkeää, että maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta luovuttaisiin. Ettei maaseutualueita nähtäisi vain kuluna, jonne joudutaan tuottamaan palveluita. Kylien pitäisi yhdistää voimansa.
Niilivuon mukaan on hyvin paljon vaihtelua siinä, miten kylät ja maaseutujen asiat huomioidaan eri kunnissa – nähdäänkö kylät kustannuksina vai mahdollisuuksina.
– Totuus on se, että kylät tekevät todella paljon talkoilla asioita, jotka kunnissa tuotetaan palveluina. Kylät saisivat vielä enemmän röyhistää rintaansa ja olla ylpeitä itsestään, hän muistuttaa.
Parhaimmillaan kylät näkyvät kunnan strategiassa, ja yksi esimerkki on vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset. Niilivuon mukaan esimerkiksi Järvi-Suomessa on tehty töitä sen eteen, että mökillä voisi asua vakituisesti.
– Sitten on niitä kuntia, jotka vetoavat, että kun pitää järjestää koulukyyditykset ja mitenkäs seniorit.
Myös maaseutuasumisen monipuolistamisesta naisella riittää asiaa. Stereotypisesti maaseutuasuminen on mahdollista niille, joilla on maalla se oma tontti tai talo, mikä sulkee todella paljon ihmisiä pois.
– Moni yksinasuvakin haluaisi tulla maaseudulle asumaan, joten pitäisi pystyä tarjoamaan monipuolista asumista. Oli se sitten yhteisöllistä asumista tai minitaloja.
Lähes viikoittain Niilivuo on livenä tai etänä puhumassa eri tilaisuuksissa edistäen samalla erilaisia kampanjoita. Viime vuosien aikana on esimerkiksi perustettu tietoa tarjoava maalleasumaan.fi-sivusto, kehitetty kyläkummitoimintaa ja vedetty Ylpeydellä kylästä -kampanjaa.
– Kyläkummi on vähän niin kuin sisäänheittäjä, joka osaa kertoa maalle muuttoa harkitseville, millaisia palveluita kylältä löytyy, mutta myös toivottaa tervetulleeksi uudet asukkaat.
Siinä missä maallemuuton asiantuntija vie omia hyviä ideoitaan ja käytäntöjään kylille, aina tarttuu myös uusia oivalluksia jaettavaksi seuraaviin paikkoihin.
– Nautin valtavasti siitä, että saan tehdä tätä työtä valtakunnallisesti, vaikka se on myös haaste, kun alueena on koko Suomi.
Turvallisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet yhä vahvemmin puheisiin niin koronapandemian kuin Ukrainan sodan myötä muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.
– Yhteisöllisen turvallisuuden tunteen luominen on sellainen asia, josta on puhuttu jo viimeiset pari vuotta. Korona-aikana kylillä on perustettu erilaisia ruuankuljetusrinkejä, mikä tulee aika luonnollisestikin maaseudulla, jossa autetaan toisia.
Myös Niilivuon omalla kylällä talkoohenki ja yhteisöllisyys on vahvaa. Noin sadan asukkaan kylässä järjestetään useita tapahtumia, joista legendaarisin on Niilivuon mukaan Sarvenperän saunamaraton, jossa joukkueet kiertävät ottamassa löylyjä erilaisissa saunoissa.
Juoksutapahtuma Sarvenperän säntäys on monipuolisesti liikuntaa harrastavan ja muun muassa 14 maratonia juosseen naisen lempitapahtuma. Lisäksi järjestetään useita matalan kynnyksen tapahtumia.
Väljästi asuminen yhdistettynä turvallisuuden tunteeseen on Niilivuon mukaan tässä maailmantilanteessa hyvä juttu: Se, että on omaa rauhaa, mutta samalla tietää, että apua saa tarvittaessa.
Niilivuo asuu lastensa kanssa metsän keskellä niin, että lähimpään naapuriin on kilometrin matka.
– Silti on turvallinen olo. Yksi merkittävä asia talon ostopäätöstä tehdessä oli se, että tällä kylällä on niin vahva naapuriapu.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä toukokuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.