Italiaa uhkaa kesällä kaikkien aikojen kuivuuskatastrofi
Italiassa on tänä talvena nähty kummia. Garda-järven pinta on laskenut niin matalalle, että järvessä sijaitsevaan San Biagion saareen on päässyt kävellen. Piemontessa jo 19 kunnan asukkaille on jouduttu tuomaan juomavettä säiliöautoilla.
Syy löytyy viime vuodesta, joka oli yksi kuumimmista 500 vuoteen. Kun se yhdistyy tämän talven vähäisiin sateisiin, uhkaa Italiaa tänä kesänä kaikkien aikojen kuivuuskausi.
– Kyse on kumulatiivisesta vaikutuksesta, kun uusi kuivuus jatkuu edellisen perään. Vaikka keväällä ja kesällä sataisi tavallista enemmän, ongelmana on viime vuonna menetetyt vesivarastot. Siksi kesästä on tulossa hyvin kriittinen, sanoo Italian kansallisen tutkimuskeskuksen CNR:n ilmastotutkija Antonello Pasini.
Erityistä huolta herättää maan pisin joki Po, jonka laakso kärsii Pasinin mukaan 60–70 prosentin vesivajeesta. Joen pinta oli maaliskuussa tasolla, jolla se yleensä nähdään vasta kesäkuussa.
– Ongelmana on, että Alpeilla on satanut vain vähän lunta, ja ilmastonmuutoksen seurauksena lumisateet siirtyvät entistä korkeammalle, Pasini kertoo.
Lumipeite vapauttaisi veden laaksoon vähän kerrallaan kevään ja kesän aikana. Kun vesi sen sijaan tulee alas rankkasateina, se ei imeydy kuivaan maahan, vaan virtaa suoraan mereen.
Pasinin mukaan toista vuotta jatkuvan kuivuuskauden taustalla on ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen. Ilmiö ei kosketa vain Italiaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa vettä on jo jouduttu säännöstelemään.
Kuivuus aiheuttaa vahinkoa maataloudelle, varsinkin paljon vettä tarvitseville Pohjois-Italian maissi- ja riisiviljelmille. Matala vedenpinta vaikeuttaa vesivoiman käyttöä, ja ilmastonmuutos lisää terveydelle vaarallisia helleaaltoja sekä ilmaston ääri-ilmiöitä.
– Italiaan saapuu Afrikasta korkeapainetta, joka lähtiessään jättää tien vapaaksi pohjoisesta virtaavalle kylmälle ilmalle. Kylmän ja kuuman ilman törmäys aiheuttaa katastrofeja, kuten Marchessa ja Ischiassa nähtyjä äkkitulvia, Pasini kuvaa.
Pääministeri Giorgia Melonin hallitus aikoo nimittää erityisen komissaarin ja työryhmän Italian vesikriisiä ratkomaan, uutisoi la Repubblica -lehti kansainvälisenä maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta.
Pasinin mukaan ilmastonmuutoksen eteneminen vaatii Italialta sopeutumistoimia, kuten vesijohtojärjestelmän vuotojen tukkimista, viljelysten kastelua vettä säästävällä tihkukastelulla ja veden kierrätyksen lisäämistä.
Tällä hetkellä lähes 38 prosenttia maan vesijohdoissa virtaavasta juomavedestä menee hukkaan, Italian tilastokeskuksen Istatin tuore raportti kertoo. Lisäksi Italiassa saadaan talteen vain 11 prosenttia sadevedestä, kun esimerkiksi Espanjassa luku on 35 prosenttia.
Pasinin mukaan italialaiset poliitikot eivät ole tottuneet tekemään pitkän tähtäimen rakenteellisia muutoksia. Siksi maa on huonosti valmistautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin.
– Olemme erittäin hyviä toimimaan hätätilanteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen, mutta ennaltaehkäisyssä on paljon parantamisen varaa.
Pasinin mukaan ilmaston lämpeneminen olisi vahingollisten seurausten minimoimiseksi saatava pysähtymään 1,5 asteeseen. Esimerkiksi Alppien jäätiköiden menettäminen olisi hänen mukaansa tilanne, johon Italian olisi äärimmäisen vaikea sopeutua.
Italiassa jopa kolmasosa maan ruokatuotannosta on vaarassa Po-joen laaksoa vaivaavan kuivuuden vuoksi, varoittaa maan suurin viljelijäjärjestö Coldiretti. Vuosi 2022 oli alueella lähes asteen keskimääräistä lämpimämpi, ja vettä satoi viime vuonna noin kolmasosan tavallista vähemmän.
Italian sadoista menetettiin viime vuonna kuumuuden ja kuivuuden vuoksi noin kymmenen prosenttia, Coldiretti arvioi marraskuussa
– Viime vuonna maatalous kärsi noin kuuden miljardin euron vahingot sääolojen eli esimerkiksi kuivuuden ja rankkasateiden vuoksi. Näyttää siltä, että tästä vuodesta on tulossa vielä huonompi, Coldirettin talousvastaava Lorenzo Bazzana kertoo.
Pohjois-Italian kuivuudesta kärsivillä alueilla sijaitsee noin 300 000 maatilaa. Bazzanan mukaan viljelijät yrittävät nyt sopeutua tilanteeseen muun muassa vaihtamalla paljon vettä vaativia lajikkeita toisiin, rakentamalla varastoaltaita ja vaihtamalla kastelujärjestelmiään. Uusien teknisten ratkaisujen avulla viljelmien kastelua voidaan ajoittaa ja säädellä entistä tarkemmin.
– On kuitenkin selvää, että olemme myöhässä. Esittelimme vuonna 2017 suunnitelman sadeveden keräämiseksi, ja joillain alueilla varastoaltaita on jo rakennettu. Tarpeisiimme nähden se on kuitenkin liian vähän. Näiden vuosien aikana olisi pitänyt rakentaa infrastruktuuria, jonka avulla estetään sadeveden päätyminen mereen, Bazzana sanoo.
Bazzanan mukaan ongelmana ei ole sateen kokonaismäärä, vaan sen epätasainen jakautuminen vuoden aikana. Pitkää kuivuuskautta saattaa seurata rankkasade, jonka aikana sataa useiden kuukausien vesimäärä kerralla.
– Jos emme saa sitä talteen myöhempää käyttöä varten, sateesta on vain vähän hyötyä.
Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa myös Italian kuuluisimpien ruokatuotteiden kuten erilaisten juustojen ja salamien valmistukseen. Eläinten ruokinnassa paljon käytetty maissi saatetaan jatkossa korvata muilla lajikkeilla.
Poikkeuksellinen lämpö on myös aikaistanut monien viljelykasvien kuten parsan, mansikoiden ja artisokkien satokautta ja saanut useat hedelmäpuut kukkimaan tavallista aikaisemmin. Se asettaa ne alttiiksi kevään yhtäkkisille säänvaihteluille.
Coldirettin mukaan Italian ilmasto onkin muuttumassa entistä trooppisemmaksi rankkasateineen ja äkillisine lämpötilan vaihteluineen.