Isotkin murheet helpottavat metsässä, sanoo Matti Köymäri – 88-vuotias teräsvaari ampui hirven viimeksi viikonloppuna

Raumalainen Matti Köymäri, 88, kellisti sunnuntain jahdissa hirven yhdellä laukauksella.

Samalla hän todisti, ettei ikä ole este metsästysharrastukselle ja että sihti voi säilyä terävänä vuosikymmenestä toiseen.

Nuoremmat hirviporukan miehet ihmettelivät vieressä, mihin hirvi oikein joutui.

– Totesin heille, että ei se ole kaukana. Kaadoin sen, Köymäri myhäilee.

Hetki tuntui hienolta.

– Sain paljon onnitteluja. Olen ajatellut, että kakkukahvit voisi tämän kunniaksi tarjota, Köymäri sanoo.

Mies ei ollut asialla ensimmäistä kertaa. Metsästäjänuransa aikana Köymäri on kellistänyt yhteensä 42 hirveä. Pari sarvipäätä koristaa kodin seiniä. Myös tuoreimman saaliin kruunu säilytetään muistona.

Metsästämiseen, saaliin väijymiseen ja itse ampumiseen liittyy Köymärin mukaan paljon jännitystä.

– On kiva tunne, kun nostaa aseen ja ampuu. Siinä on eräänlaista luottamusta siihen, että onnistuu, hän kuvailee.

Vaikka onnistunut kaato tuntuu hyvältä, ehkä vielä parempaa eräharrastuksessa ovat luontokokemukset kokonaisuutena. Vahtitornissa seisotaan kerrallaan tuntejakin. Siinä on aikaa miettiä ja tarkkailla.

– Aina löytyy jotain uutta ihmeellisyyttä. Ei se ole pelkästään se ampuminen. Menen metsään kuin kirkkoon. Jos sattuu vaikka isompiakin murheita olemaan, siellä ne helpottavat.

Rauman Anttilankylässä ikänsä asunut Köymäri kiinnostui metsästyksestä jo 16-kesäisenä.

Isä kuoli pojan ollessa reilun kuuden vuoden vanha, mutta isän veli oli jonkinlaisena esimerkkinä eräharrastukselle.

Elantonsa Köymäri ansaitsi viljelemällä sukunsa omistuksessa yli 300 vuotta ollutta kotitilaa.

Sitovasta työstä huolimatta metsälle ja erityisesti hirvijahtiin oli päästävä.

– Heräsin aamulla kolmelta lypsämään lehmiä, jotta ehdin seitsemäksi metsästysmajalle, Köymäri muistelee.

Hän harrasti myös kilpa-ammuntaa ja pärjäsikin siinä hyvin. Taskussa on muun muassa Lounais-Suomen mestaruus.

Talvisin ohjelmaan kuului hirvenhiihto.

Nyt Köymäri on hirviporukan vanhin, muut ovat vähintään 40 vuotta nuorempia.

– Joskus tuntuu, että ne puhuvat ihan eri kieltä, mies naurahtaa.

Vähän on jo alkanut tuntua, että jossakin vaiheessa täytyy siirtyä eläkkeelle. Lonkat on leikattu ja jalat eivät aina oikein toimi kunnolla.

Metsästysharrastuksen hän toivoo silti säilyvän. Puheet lyijykiellosta tai metsästyksen lopettamisesta tuntuvat Köymäristä lähinnä mielipuolisilta.

– Osa tuntuu ajattelevan, että kaikkien pitää siirtyä Helsinkiin ja maaseutu autioittaa. En ymmärrä, miten sitten eletään, jos metsää ei saa hakata, maatalous lopetetaan ja metsästäminenkin kielletään, hän ihmettelee.

Kysytään vielä, mikä on miehen hyvän kunnon ja virkeän mielen salaisuus.

– Kyllä se on ylhäältä annettu. Muuta en osaa sanoa.

Juttua on korjattu 21.10.2019 klo 13.30. Hirvenkaataja on Matti Köymäri, ei Köynäri, kuten aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.