IS: Sisäministeri Rantanen lupailee kovakouraisempaa puuttumista nuorisorikollisuuteen – "Visitationszoner on ehkä se sana, mitä tästä Ruotsissa käytetään"
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) aikoo ehdottaa eräänlaisia pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia yhdeksi keinoksi suitsia nuorisorikollisuutta, uutisoi Ilta-Sanomat.
Rantanen teki hiljattain ensimmäisen Ruotsin-vierailunsa, missä hän keskusteli jengirikollisuudesta, maahanmuutosta ja rikoslaista ministerikollegoiden kanssa.
– Tanskassa on esimerkiksi olemassa alueellisen tehostetun valvonnan malli, jossa poliisille annettaisiin mahdollisuus tarkastaa ihmisiä ja autoja tietyn aikavälin aikana esimerkiksi alueilla, joilla on ollut paljon ryöstöjä.
– Visitationszoner on ehkä se sana, mitä tästä Ruotsissa käytetään. Siinä on ajatuksena, että koetettaisiin saada esimerkiksi ampuma-aseita ja teräaseita pois, ministeri selventää ajatusta.
Rantasen mukaan vierailulla tuli esiin ”useampikin asia” nuorisorikollisuuden ehkäisyyn liittyen.
– Ensinnäkin Ruotsi totesi sen, että näitä asioita ei kannata hyssytellä yhtään. Asiaan kannattaa tarttua nyt, kun se ilmiö on meillä aluillansa. Ruotsi sanoo nyt suoraan, että maahanmuutto, huono kotoutuminen ja rikollisuus liittyvät yhteen.
Ministeri huomauttaa, että Ruotsi katsoo selkeästi mallia Tanskasta.
– Siinä kelkassa meidän kannattaa olla mukana katsomassa, mitä muut Pohjoismaat, kuten vaikkapa Tanska, ovat menestyksekkäästi tehneet.
Ministerin mukaan nuorisorikollisuuden räjähdysmäisessä kasvussa on kyse todella vakavasta asiasta.
– Kyllä nämä valitettavasti linkittyy sinne varsinaiseen katujengitoimintaan ja siitä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Mitä nopeammin nämä saadaan katki, niin sen parempi. Siihen tarvitaan koko yhteiskuntaa. Kodeista ja kotien kasvatusvastuusta maahanmuuttajakotiutumispolitiikkaan myös.
HALLITUSOHJELMASSA ratkaisuksi nuorisorikollisuuteen esitetään ”laajaa joukkoa sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä”.
Hallitus haluaa muun muassa korottaa rangaistuksia vaarallisten esineiden ja toisten vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidosta.
– En osaa sanoa tutkimuksellisesti, mikä vaikutus tällä on 15-vuotiaaseen, joka kantaa veistä mukana, sanoo nuorten rikostilastoja tutkinut Suomen akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen.
Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan Kaakisen mukaan takamatkalla siinä, miten toistuvia ja vakavia rikoksia tekevien nuorten kanssa toimitaan.
– Emme ole onnistuneet sellaisten nuorten tilanteeseen samalla tavalla puuttumaan, vaikka nuorisorikollisuus on muuten laskenut. Näyttäisi siltä, että hopealuoteja, erittäin hyviä toimintamalleja, ei laajemminkaan Pohjoismaissa ole, hän muistuttaa.