Irakin turvallisuustilanne on yhä hauras, arvioi Pekka Haavisto – Isisillä yhä kannatusta ja nukkuvia soluja
Irakin turvallisuustilanne on parantunut Isisin sotilaallisen lyömisen jälkeen, mutta se on edelleen hauras ja altis muutoksille, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
–Vaikka Isisin hallussa ei enää ole maa-alueita, on sillä edelleen Irakissa kannattajia ja nukkuvia soluja, Haavisto totesi eduskunnassa esitellessään hallituksen Irak-selonteon.
Haaviston mukaan Isisin vastaisen koalition työ Irakin turvallisuusjoukkojen tukemiseksi, maan turvallisuussektorin kehittämiseksi ja turvallisuustilanteen vakauttamiseksi on edelleen tarpeen.
Irakissa lokakuussa järjestetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit olivat Haaviston mukaan vastaus vuodesta 2019 jatkuneisiin mielenosoituksiin, joissa irakilaiset vaativat hallitukselta toimia korruptiota vastaan sekä parempia peruspalveluita ja työpaikkoja.
– Vaalit sujuivat pääosin rauhallisesti, eikä vaalivilppiä havaittu. Äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin matalaksi, noin 43 prosenttiin.
Vaalien jälkeen ilmapiiri on Haaviston mukaan ollut jännitteinen.
– Vaalien alustavaa tulosta ovat kyseenalaistaneet etenkin ne puolueet, jotka ovat menettämässä asemiaan.
Virallisen vaalituloksen vahvistuminen kestänee ulkoministerin mukaan vielä viikkoja. Bagdadissa on esiintynyt jonkin verran mielenosoituksia vaalien jälkeen.
Haaviston mukaan turvallisuustoimia on lisätty sen jälkeen, kun Irakin pääministeri Mustafa al-Kadhimin virka-asuntoon tehtiin 7. marraskuuta lennokki-isku.
Irak on Haaviston mukaan myös tehnyt merkittävää diplomaattista työtä parantaakseen Iranin ja saudien välisiä suhteita ja isännöinyt kokouksia, joissa suhteita on parannettu.
– Tämä liittyy tietysti siihen heidän pelkoonsa, että heidän ylitseen kävellään sillä alueella ja on erilaisia toimijoita, jotka heidän sisäpolitiikkaansa pyrkivät liikaakin vaikuttamaan. Tälle tietysti täytyy antaa täysi tuki. He itse asiassa vaikean tilanteensa keskellä ovat vähän niin kuin rauhanrakentajia itsekin nyt tässä vaikean alueen keskellä.
Suomikin on Haaviston mukaan siirtämässä toimintansa painopistettä Irakissa Isisin vastaisesta OIR-operaatiosta Naton NMI-operaatiolle.
– Kun Naton koulutusoperaation laajentaminen etenee tähän vaiheeseen, tullaan Suomen osallistumistasoa käsittelemään sotilaallista kriisinhallintaa koskevan lain mukaisesti, ulkoministeri lupasi.
SDP:n Kimmo Kiljunen muistutti, että koko nykyinen Lähi-idän kartta määriteltiin eurooppalaisten koloniaalisten suurvaltojen tasapainottelun tuloksena. Tästä tragediasta alueen maat kärsivät yhä, kurdien ongelma mukaan lukien.
– He jäivät sitten aikoinaan tässä paloitteluprosessissa ilman omaa valtiota, ainoaksi suureksi kansakunnaksi ilman valtiota, mistä on sitten koko sata vuotta erilaisissa konflikteissa tuolla alueella kärsitty.
Kiljusen mukaan Irak jakaantuu kulttuurillisesti selkeästi kolmeen eri suureen yhteisöön.
– Ja monet joutuvat arvioimaan tällä hetkellä, onko se maa edes elinkelpoinen pidemmässä juoksussa.
Kiljunen muistutti, että pohjoisosassa sijaitseva Kurdistan, jonka väestöstä’20 prosenttia on kurdeja, on jo täysin autonominen.
– Siellä on pitkä keskustelu siitä, voivatko sunnit ja šiialaiset elää yhdessä. Šiialaisia on 50 prosenttia maan väestöstä, 30 prosenttia on sunneja. Baath-puolueen valta on ollut siellä sunneilla, ja sunnit ovat olleet valtajärjestelmän osa.
Šiialaiset ovat Kiljusen mukaan olleet taas jatkuvasti oppositiossa, ja saaneet sisällissotatilantessa valtaotteen Iranin tuella.
Kiljusen mukaan sopassa on alueellista ja europpalaista valtapolitiikkaa ja maa hakee identiteettiään aidosti.
– Iso työ on tuon yhteiskunnan jälleenrakennuksessa niin, että se aidosti heijastaa sen koko yhteiskunnan mosaiikkimaista todellisuutta, demariedustaja pohdiskeli.
