Invalidiliitto kehuu vammaispalvelulain uudistusta ja kiirehtii lain voimaantuloa vielä tällä hallituskaudella: "Luotamme siihen, että sote-valiokunta raivaa esityksen käsittelylle tilaa"

Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten etujärjestö Invalidiliitto pitää sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaa vammaispalvelulain uudistusta erittäin hyvänä kokonaisuutena.

Yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Anderssonin mukaan uudistusta on valmisteltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon johdolla huolellisesti ja suurella ammattitaidolla.

– Ja mikä tärkeintä, valmistelu on tehty yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa, Andersson huomauttaa.

Lakiesitys sisältää Invalidiliiton näkökulmasta perusteltuja ja paljon pohdittuja parannuksia, jotka poistavat eri vammaryhmien välistä eriarvoisuutta.

– Esityksen läpileikkaava periaate on yhdenvertaisuuden edistäminen. Vammaisille ihmisille välttämättömät ja usein elämänmittaiset palvelut on säilytetty esityksessä subjektiivisina oikeuksina, yhteiskuntasuhdejohtaja määrittelee.

Subjektiivinen oikeus ja maksuttomuus edistävät Laura Anderssonin mielestä yhdenvertaisuuden ohella myös vammaisten oikeusturvaa.

–  On erittäin hyvä asia, että esitys korostaa vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden määrittävän palveluita.

Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen vahvistaminen on Invalidiliiton edustajan mukaan selkeä parannus entiseen verrattuna.

– Esimerkiksi se, että ketään ei enää voisi pakottaa työnantajaksi vasten tahtoaan, lisää henkilökohtaisen avun toimivuutta ja on inhimillisesti katsoen erittäin viisas linjaus, Andersson kiittelee.

Kaiken suitsutuksen keskellä Invalidiliitto on löytänyt lakiesityksestä myös yhden korjausta vaativan kohdan.

Subjektiivisista oikeuksista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi esityksen mukaan valituslupaa.

Invalidiliitto vastustaa tätä, koska se heikentäisi järjestön näkemyksen mukaan vammaisten ihmisten oikeusturvaa.

– Useimmiten nimenomaan vasta korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen vaikeimmin vammaiset henkilöt ovat saaneet oikeuden vammaispalveluilleen.

– Invalidiliitto esittääkin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että lakiesitystä muutetaan siltä osin, että subjektiivisista oikeuksista olisi jatkossakin mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä, Andersson toteaa.

Invalidiliiton näkemyksen mukaan olisi välttämätöntä, että vammaisjärjestöjen laajasti tukema esitys ehtisi valiokunnan käsittelyyn ajoissa, jotta laki saadaan voimaan vielä tällä hallituskaudella.

Jos esitystä ei ehditä käsitellä ajoissa, uudistus siirtyy todennäköisesti jälleen virkamiesvalmisteluun.

– Siirtyminen toisi selkeän epävarmuuden ja vaaran nykytilaan verrattuna. Muutos ei olisi välttämättä vammaisten perusoikeuksien toteutumisen ja turvan näkökulmasta positiivinen, Laura Andersson arvelee.

Invalidiliiton edustajat ovat Anderssonin mukaan keskustelleet aiheesta laajasti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten kanssa.

– Iloksemme olemme huomanneet, että tämän lakiesityksen edistäminen on tärkeää sekä hallitus- että oppositioryhmille. Luotamme siihen, että esitykseen vakavasti ja myönteisesti suhtautuva valiokunta raivaa sen käsittelylle tilaa.