Influenssakausi on nyt huipussaan

Suomessa eletään nyt vilkkainta hengitystieinfektioiden aikaa. Eniten tilastoissa nähdään influenssaa, jota kiertääkin nyt paljon koko maassa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkäri Aurora Djupsjöbacka perjantaina.

Esimerkiksi pelkästään viime viikolla raportoitiin noin 1 300 influenssatautitapausta. Valtaosa niistä on tartuntatautilääkärin mukaan influenssa A -viruksen aiheuttamia.

Djupsjöbacka muistutti, että tartuntatautirekisteriin päätyvät luvut ovat vain jäävuoren huippu.

– Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vain ne tapaukset, jotka todetaan laboratoriokokeilla. Läheskään kaikkia sairastapauksiahan ei varmisteta laboratoriokokeilla, vaan ihmiset sairastavat kotona eivätkä välttämättä hakeudu terveydenhuollon piiriin lainkaan, hän sanoi STT:lle.

Nyt raportoitujen tautitapausten määrät ovat kuitenkin Djupsjöbackan mukaan influenssan huippuviikoille tyypillisiä. Yleensä influenssakausi laantuu kevään myötä, mutta sen tarkempaa ajankohtaa on vaikea ennustaa.

Influenssakausi alkoi Suomessa ja muualla Euroopassa tavallista aikaisemmin. Influenssalle on tyypillistä, että kaudet vaihtelevat niin raportoitujen tautitapausten kuin ajankohdankin suhteen.

Suomessa raportoidaan yhä jonkin verran myös covid-19-tapauksia. Viime viikolla tapauksia oli noin 250. Djupsjöbackan mukaan lukemat ovat pysyneet vastaavanlaisina viime viikkojen aikana.

Edellinen suurempi covid-19-epidemia nähtiin syksyllä 2023. Vuoden 2024 lopulla nähtiin myös kaksi peräkkäistä pienempää aaltoa, mutta sen jälkeen tapausten määrä on pysynyt läpi vuoden tasaisempana.

Suurimmalla osalla potilaista covid-19 muistuttaa tartuntatautilääkärin mukaan tavallista hengitystieinfektiota, joten testeihin ei välttämättä hakeuduta.

Lisäksi hengitystieinfektioita aiheuttavat useat muut virukset, mutta kaikkia ei testata paljoa. Tällä hetkellä Suomessa kiertää myös muita flunssaoireita aiheuttavia kausikoronaviruksia.

Bangladeshin ja Intian alueella on raportoitu alkuvuonna muutamia tapauksia, joissa ihmisiä on kuollut Nipah-viruksen aiheuttamaan tautiin.

Nipah-virusta ei ole Djupsjöbackan mukaan koskaan todettu Suomessa tai muualla Euroopassa, vaan kaikki tapaukset on todettu Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

– Suomen kannalta ei ole mitään syytä huoleen, Djupsjöbacka sanoi.

Nipah on zoonoottinen virus eli se tarttuu eläimestä ihmiseen. Ensioireita ovat muun muassa kuume, vilunväristykset, kurkkukipu ja oksentelu.

Toisin kuin monet hengitystievirukset, Nipah-virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen.

Tartunta on yleensä peräisin hedelmälepakosta, Djupsjöbacka kertoi. Tartunnan voi saada suorasta tai epäsuorasta kontaktista, esimerkiksi lepakon eritteillä saastuneista elintarvikkeista.

– Tyyppiesimerkki on raaka taatelipalmun mahla, mitä Etelä-Aasiassa joskus nautitaan.

Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC totesi tammikuun lopulla, että Intiaan matkaavien eurooppalaisten sairastumisriski on hyvin vähäinen. ECDC:n mukaan virusta kantavia hedelmälepakoita ei esiinny Euroopassa.