Ilmastosta löytyy selitys sille, miksi Siperiaan matkaavat suuret valkoposkihanhiparvet ovat nyt Suomessa viljelijöiden riesana, asiantuntija kertoo Ylellä

Metsästys ei ratkaise ongelmaa – muuttoreiteille tulisi perustaa hanhipeltoja, Teemu Lehtiniemi Birdlifesta toteaa
Valkoposkihanhet

Pelloilla levähtävät ja syövät valkoposkihanhiparvet ovat nyt todellinen riesa viljelijöille.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo Ylen haastattelussa, miksi hanhiparvia on nähty tänä keväänä poikkeuksellisen paljon ja aiempaa laajemmalla alueella.

Lehtiniemen mukaan erityisen poikkeavaa on se, että hanhet tulivat Suomeen aikaisessa vaiheessa. Se johtui lämpimästä talvesta ja alkukeväästä, hän kertoo.

– Sitten tuli vastaan kylmä, pohjoinen ilmavirtaus. Ne odottelevat myötäistä tuulta Suomen kohdalla, sanoo Ylelle .

Haastattelussa todetaan, että Suomi on hanhilaumoille viimeinen ruokailupaikka ennen pitkää loppumatkaa kohti Siperian tundraa.

– Pesintäalueella tundralla on kylmä alkukevät, eikä siellä ole mitään syötävää. Pesintäkunto hankitaan Suomen korkeudella, Lehtiniemi sanoo.

Suomeen muuttomatkallaan pysähtyvien hanhien määrän kasvun selittää Lehtiniemen mukaan ilmaston lämpeneminen.

– Aiemmin ne joutuivat tankkaamaan muuttokuntoon etelämpänä, mutta nykyisin Suomi on lintujen kannalta viimeinen pysähdyspaikka ennen pesintäalueita.

Lehtiniemen mielestä metsästys on väärä ratkaisu hanhiongelmaan, sillä vaikka 50 000 tuhannesta linnusta ammuttaisiin 10 000, ongelma pysyy edelleen.

Birdlifen asiantuntijan mielestä hanhien suosimille muuttoreiteille tulisi perustaa hanhipeltoja, joiden viljelystä maksettaisiin asianmukainen korvaus.

– Tästä on kokemusta eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa. Hanhet oppivat löytämään aika helposti parhaat ruokapaikat. Yhteiskunnan maksama tuki on parempi ratkaisu kuin jokavuotinen vahinkojen korvaaminen, Lehtiniemi toteaa Ylelle.