Ilmastopaneeli: Orpon hallituksen toimet eivät ole riittäviä

Maankäyttösektorilla ja liikenteessä tarvitaan määrätietoisia toimia ilmastolain tavoitteisiin pääsemiseksi, sanoo Suomen ilmastopaneeli kannanotossaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet eivät ole kannanoton mukaan riittäviä oikeudellisesti velvoittavien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimet eivät ole riittäviä, jos vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite ja EU:n yhteisesti sovitut velvoitteet maankäyttösektorilla halutaan saavuttaa.

– Hallituksella on vielä mahdollisuus päivittää korjaavia toimia kesäkuun loppuun mennessä EU:lle toimitettavaan ilmasto- ja energiasuunnitelmaansa, kannanotossa kirjoitetaan.

Viimeaikaiset hallituksen päätökset vaarantavat kannanoton mukaan myös päästökauppasektorin ulkopuolisten sektorien eli taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamisen. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi liikenne ja maatalous.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Jyri Seppälän mukaan on tärkeää ymmärtää, ettei kyseessä ole pelkästään investointiasia, vaan ilmastotoimilla varmistetaan myös EU:n turvallisuutta.

Kannonotossa kirjoitetaan, että hiilidioksidin pitoisuus maapallon ilmakehässä on ennätyskorkealla, vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin ja äärimmäiset sääolosuhteet koettelevat yhä useammin yhteiskuntia, luontoa ja taloutta ympäri maailmaa.

Jatkuvasti etenevällä ilmastonmuutoksella on suoria ja välillisiä vaikutuksia myös Suomen talouteen ja turvallisuuteen, mikä tulee huomioida päätöksenteossa.

– Ilmastonmuutos ei ole häviämässä mihinkään, päinvastoin, Seppälä sanoi mediatilaisuudessa tiistaina.

Hänen mukaansa tavoitteet ovat periaatteessa täysin saavutettavissa, mutta nykytoimilla niihin ei päästä.

Hallituksella on paljon tietoa ilmastotavoitteiden loppuun asti viemiseksi, kertoo Seppälä.

Hänen mukaansa hallituksen käytössä olevia ilmastotoimia ovat muun muassa lainmukaisten ilmastosuunnitelmien toimeenpano ja ilmastosuunnitelmien päivitys.

Lisäksi EU:lle olisi toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma. Tämän vuoden puolella hallituksen on tarkoitus tuoda myös esiin hallitusohjelman mukainen päästövelan lyhentämisohjelma, Seppälä listaa.

– Kustannustehokkaat toimenpiteet pitää ottaa käyttöön heti, Seppälä sanoo.

Erityisesti maankäyttösektorilla on kannanoton mukaan jätetty hyödyntämättä lukuisia kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja.

Käytännössä välittömästi toteuttamiskelpoisimmat toimet maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi ovat maaperäpäästöjen vähentäminen, metsäkadon minimoiminen ja metsän kasvun voimistaminen.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suunnitteilla on 260 miljardin edestä puhtaan energian ja teollisuuden investointihankkeita Suomessa. Investoinnit vaativat kuitenkin Ilmastopaneelin mukaan johdonmukaisuutta.

Kannanotossa kirjoitetaan, että yhteiskunnalle tulee kalliiksi, jos oikeudellisesti sitovista tavoitteista jäädään jälkeen tai toimien käyttöönotossa viivytellään. Kalliiksi käy myös, jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ei sopeuduta ennakoivasti, ilmastopolitiikka on tempoilevaa ja valtion tukia osoitetaan ilmastollisesti kestämättömään toimintaan.

– Tekemättömyys maksaa, Seppälä sanoo.

Turvallisuusriskit pienenevät, jos ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään.

Seppälän mukaan riskit liittyvät esimerkiksi elinolosuhteiden heikkenemiseen, kansainvälisten tuotantoketjujen toimivuuteen ja konflikteihin.

Ilmastopaneelin mukaan riittämättömän ilmastopolitiikan suoria kustannuksia tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa ovat esimerkiksi puuttuvien nieluyksiköiden ja päästökiintiöiden hankkiminen muilta EU:n jäsenmailta.

Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Hallituksen viimeaikaiset linjaukset uhkaavat kuitenkin hidastaa tavoitetta merkittävästi, ja samalla Suomen taakanjakosektorin velvoitteiden täyttäminen vaarantuu, sillä liikenne aiheuttaa yksin noin 35 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä, kannanotossa sanotaan.

– On tärkeää, että liikenteessä päästään sovituille päästövähennysurille, ettei hidasteta kehitystä, Seppälä sanoo.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomi olisi alittanut taakanjakosektorin päästökiintiönsä kolmatta vuotta peräkkäin.

Ilmastopaneelin kannanoton mukaan tämä luo kuitenkin petollisen turvallisuuden tunteen tulevien vuosien tavoitteiden saavuttamisesta, koska erityisesti hallituksen linjaukset jakeluvelvoitteen alentamisesta vuosina 2024–2027 ja jakelijoiden seuraamusmaksujen alentamisesta uhkaavat koko taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamista tällä vuosikymmenellä.

Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että jakelijoiden kulutukseen toimittamasta polttoaineesta vuosittain tietty määrä täytyy olla uusiutuvaa polttoainetta, kuten bio- tai sähköpolttoaineita.

Seppälän mukaan joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja biokaasun edistämisellä on merkitystä.

– Kun ajatellaan vuotta 2030, sähköistäminen on kuitenkin keskeisin tavoite, jota kohti pitää mennä, hän sanoo.

Sähköistäminen parantaa Suomen vaihtotasetta ja omavaraisuutta, mikä johtuu tuontipolttoaineiden käytön vähentymisestä. Lisäksi se avaa liiketoimintamahdollisuuksia, kun tulee uutta osaamista, Seppälä kertoo.

– Missään nimessä bensa- ja sähköautoilija eivät saisi olla vastakkain, hän sanoo.

Seppälän mukaan liikenteen nopeampi sähköistäminen hyödyttää myös polttomoottoriautoilijaa. Mitä enemmän ajoneuvoissa käytetään sähköä, sitä pienempi on paine sekoittaa vähäpäästöistä ja kallista bio- tai sähköpolttoainetta jaettavaan polttoaineeseen.