Raportti: Ilmastonmuutoksen lisäksi siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa voi sisältää uhkia
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen ja koko maailman turvallisuusympäristöön tunnistettiin jo ensimmäisessä, vuoden 2015 riskiarviossa. Vuonna 2018 vauhdilla muuttuva ilmasto nimettiin jo yhdeksi maailmanlaajuisista kehityssuunnista, joilla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia.
Tuoreimmassa kansallisessa riskiarviossa ilmastonmuutoksen yhdeksi vaikutukseksi on nostettu myös niin sanotut siirtymäriskit. Niillä tarkoitetaan riskejä, jotka syntyvät siirtymästä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Riskiarviossa todetaan, että riskit luultavasti kasvavat ilmastopolitiikan kiristyessä, jos niitä ei vähennetä tai hallita.
Siirtymävaikutukset voivat liittyä esimerkiksi energiamurrokseen vaadittujen raaka-aineiden turvaamiseen tai geopoliittisiin muutoksiin, jotka aiheutuvat fossiilisesta tuotannosta luopumisesta.
Uhkia ovat myös energiapolitiikan käyttö vallan välineenä sekä ilmastopolitiikan seurauksena valtion sisällä kasvava yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja eriarvoisuuden kokemus, riskiarviossa mainitaan.
Nopeasti muuttuvan ilmaston vaikutukset näkyvät tuoreessa riskiarviossa usean mallin kohdalla.
Lämpenevä ilmasto muun muassa lisää sään ääri-ilmiöitä ja niihin liittyviä riskejä. Se synnyttää uusia riskejä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, elinkeinoille ja kriittiselle infrastruktuurille. Luontokato voi pitkällä aikavälillä vaarantaa talouden ja hyvinvoinnin perustaa, riskiarviossa todetaan.
Ilmastonmuutos myös lisää Suomessa sellaisten riskien todennäköisyyttä, jotka heijastuvat maailmalta rajat ylittävien vaikutusten kautta. Ilmastonmuutos lisää muun muassa muuttoliikkeitä tulevina vuosikymmeninä.
Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen ja siihen linkittyvien haasteiden, kuten ruuan ja veden saatavuuden sekä muuttoliikkeen, arvioidaan voivan aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa.