"Ihmiset ovat hyvin peloissaan maan tulevaisuudesta" – Turkin vallankaappausyrityksestä tulee kuluneeksi vuosi
Noin vuosi sitten heinäkuun 15. ja 16. päivän välisenä yönä sotilaat ja tankit valtasivat katuja Turkissa. Vallankaappausta yrittäneiden sotilaiden tarkoituksena oli syöstä presidentti Recep Tayyip Erdogan vallasta.
Aamun valjetessa kävi selväksi, että vallankaappaus oli epäonnistunut.
Yön tapahtumat johtivat kuitenkin laajoihin puhdistuksiin muun muassa valtion hallinnossa, yliopistoissa ja armeijassa. Puhdistukset ovat jatkuneet tähän päivään saakka.
STT:n haastattelemat asiantuntijat painottavat, että monet muutokset olisivat luultavasti tapahtuneet ilman vallankaappausyritystäkin, tahti on vain ollut nopeampi.
– Erdogan oli viemässä Turkkia tähän suuntaan jo siitä lähtien, kun hänestä tuli presidentti. Vallankaappausyritys antoi hänelle ja hänen AKP-puolueelleen oikeutuksen viedä muutoksia vielä pidemmälle, sanoo Sydneyn yliopiston Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja Bronwyn Winter.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan voi perustellusti sanoa, että vallankaappausyritys oli todennäköisesti vastaisku armeijassa jo suunnitteilla oleville puhdistuksille.
– Vuosien varrella Erdoganin hallinto on yrittänyt puhdistaa erilaisia ryhmiä, jotka se on katsonut itselleen vahingolliseksi, hän sanoo.
Etenkin maahan julistettu poikkeustilalaki on antanut viranomaisille lisävaltuuksia.
– Laki on mahdollistanut erityisvaltuudet ennen muuta Gülen-liikkeen täydelliseen alasajoon, ja sen ohella myös monien muunlaisten ryhmien, kuten kriittisten journalistien, opposition ja varsinkin kurdipuoleen alasajoon, hän sanoo.
Tavallisten turkkilaisten elämässä Erdoganin itsevaltaiset pyrkimykset ovat näkyneet jo ennen vallankaappausyritystä.
– Sitä on ollut ilmassa jo pidempään, että ihmiset kuiskailevat tietyistä asioista kahviloissa ja pistävät kännyköitään pois päältä siinä pelossa, että heitä salakuunneltaisiin, Alaranta sanoo.
Ihmiset kuiskailevat tietyistä asioista kahviloissa ja pistävät kännyköitään pois päältä siinä pelossa, että heitä salakuunneltaisiin.
Toni Alaranta
Turkissa vuodesta 2015 vuoteen 2017 asunut Melbournen yliopiston tutkija Iain MacGillivray kuvailee, että monien turkkilaisten mielen on vallannut toivottomuus.
– Turkissa ihmiset ovat hyvin peloissaan maan tulevaisuudesta. Etenkin hallitusta vastustavat tahot ovat peloissaan ja huolissaan. Heidän elämäntapansa on ikään kuin kyseenalaistettu vallankaappausyrityksen jälkeen, MacGillivray sanoo.
Hänen mukaansa monet ihmiset suunnittelevat lähtöä maasta, sillä ihmiset kokevat, ettei asioihin voi juuri enää vaikuttaa.
Vaikka hallituksen kritisoiminen on tehty Turkissa entistä vaikeammaksi, se ei Bronwyn Winterin mukaan ole mahdotonta.
Esimerkiksi viime viikolla Istanbuliin päättyi lähes kuukauden kestänyt oppositiopuolue CHP:n puheenjohtajan Kemal Kilicdaroglun masinoima oikeusmarssi.
Istanbulin mielenosoituksissa oli satojatuhansia ihmisiä vastustamassa Erdoganin tekemiä muutoksia. Kilicdaroglu sanoi, että mielenilmaus ei jää viimeiseksi.
Alarannan mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Erdogan vastaa opposition kritiikkiin.
– Erdoganilla on nyt tarve osoittaa, että enemmistö on hänen politiikkansa tukena. Kun suuret väkijoukot lähtevät oppositiomarssille, Erdoganin hallinnon oikeutus jatkaa puhdistuksia ja autoritaarista otetta kyseenalaistuu.