"Hyvinvointialueilla on painettu paniikkinappulaa" – Saarikko luki välikysymyksen eduskunnan istunnossa

Välikysymys

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko luki tiistaina eduskunnalle keskustan ja Liike Nytin välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.

– Haluamme avata tällä välikysymyksellä syvemmän keskustelun, ettei hallitus tekisi virheitä, joita koko yhteiskunta myöhemmin katuu, Saarikko sanoo.

– Palveluja pitää uudistaa, mutta uudistamiselle on jätettävä aikaa. Alueille ei voi alijäämän ja rahojen leikkausten pelossa tarjota vaihtoehdoksi vain sote-peruspalveluiden alasajoa. Vielä aluevaalien alla talvella 2022 kaikki nykyiset hallituspuolueet korostivat lähipalvelujen olennaista merkitystä. 

Saarikon mukaan suomalaisten lähipalvelut pitää pelastaa, ja se on välikysymyksen tärkein tavoite.

Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahentunut, Saarikko huomauttaa.

Hän sanoo keskustan kannattavan hallitusohjelmaan kirjattua lupausta valmistella sosiaalialalle ammatinharjoittamislaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröintiä ja valvontaa koskevia säännöksiä.

– Muilta osin pidämme hallituksen näkemyksiä ratkaista sote-henkilöstöpula virheellisinä. Miksi hallitus on lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, joka tähän asti on mahdollistanut sote-alan ammattilaisille uralla etenemisen ja koulutustason nostamisen, Saarikko kysyy.

– Miksi hallitusohjelman useat kirjaukset tiukentavat työperäistä maahanmuuttoa? Kummatkaan eivät palvele ketään, vähiten hoitoa ja hoivaa tarvitsevia ihmisiä.

Monilla hyvinvointialueilla säästöt näyttävät kohdentuvan perustason lähipalveluihin.

Saarikko huomauttaa, että muuttuneesta ja ennakoimattomasta kustannusten kasvusta huolimatta hallitus ei ole pidentämässä hyvinvointialueelle säädettyä alijäämän kahden vuoden kattamisaikaa edes määräajaksi.

Uhkana on, että hyvinvointialue joutuisi yhden tilivuoden alijäämän takia niin sanottuun arviointimenettelyyn, jonka aikana siellä ei voida muun muassa tehdä uusia kauaskantoisia päätöksiä.

– Lyhytaikaisena ratkaisuna hyvinvointialueen päättäjät ovat joutumassa hakemaan säästöjä sote-lähipalveluista. 

Saarikon mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat nyt hallitukselta joustoa, eikä ohjaus ei voi silloin olla vain keskustelua euroista.  

– Hallituksen tuen puute ja tekemättömyys on johtamassa siihen, että arviointimenettelyyn joutumisen pelossa hyvinvointialueilla on painettu paniikkinappulaa ja alettu valmistelemaan säästöjä hallituksen pakottamana lyhytnäköisellä tavalla. Monilla hyvinvointialueilla säästöt näyttävät kohdentuvan perustason lähipalveluihin eli juuri siihen tärkeimpään, jonka vuoksi koko uudistus alun perin tehtiin, Saarikko sanoo.

Välikysymys jätettiin hallitukselle vastattavaksi, ja siitä käydään keskustelu eduskunnassa myöhemmin.

Välikysymystekstissä todetaan, että hallitusohjelman liitteen mukaan vuosina 2025–2027 leikkuriin on menossa yhteensä 1 400 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 27 000 sairaanhoitajan palkkauskustannuksia.

– Lisäksi hallitus on päättänyt lakkauttaa erikoissairaanhoidon erillismäärärahoituksen Savonlinnan ja Kemin sairaaloilta, joka entisestään korostaa sote-lähipalveluiden merkitystä alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja palvelutarpeet kasvussa,

Keskusta ja Liike Nyt muistuttavat, että vuoden 2023 perusura kustannuksissa ei pidä enää paikkansa vaan se on korkeampi.

Noin 1 400 miljoonan euron määrärahaleikkauksista vain vajaa kolmannes perustuisi tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen, jos mukaan lasketaan asiakasmaksujen korotukset. Peräti kaksi kolmasosaa eli noin 900 miljoonaa euroa perustuisi toimintojen tehostamiseen, oppositioryhmät muistuttavat.

Keskusta ja Liike Nyt muistuttavat, että koko uudistus tehtiin perustason lähipalvelujen vuoksi.

– Lähipalveluiden hallitsematon karsiminen johtaisi siihen, että koko sote-uudistuksen punainen lanka, vahvistaa perustason sote-lähipalveluja ja ehkäistä tällä erikoissairaanhoidon kustannusten jyrkkää kasvua, katkeaisi.

Oppositioryhmät esittävät hallituksen vastattavaksi kymmenen kysymyksen patterin. Hallitukselta kysytään muun muassa, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut ja hyvinvointialueiden riittävä rahoitus turvataan ja kuinka sote-lähipalveluita vahvistetaan sellaisilla hyvinvointialueilla, joissa hallitus on päättänyt lakkauttaa erikoissairaanhoidon erillismäärärahoituksen.

Hallitukselta kysytään myös, kuinka aikooko se siirtää matkakustannusten korvaukset Kelalta hyvinvointialueille ja tehdä jotain kohtuuttomasti kasvaville vuokratyövoimakustannuksille.