Hyssälä Ylellä: Suuret ikäluokat joutuvat jatkossa maksamaan itse hoitokustannuksiaan
Ylen Ykkösaamun haastateltavana lauantaina ollut Kelan väistyvä pääjohtaja Liisa Hyssälä heitti ilmaan mahdollisuuden, että asumistuen maksaminen siirrettäisiin kunnille samalla tavalla kuin toimeentulotuki ja pitkäaikaistyöttömien kustannukset.
– Tulisiko silloin nopeammin kaavoitusta edullisille vuokra-asunnoille, Hyssälä aprikoi.
Hän on jo aiemmin puhunut asumistukijärjestelmän mahdottomuudesta. Ihmisten pitäisi Hyssälän mielestä pystyä asumaan ilman tukea.
Viime vuonna asumistukimenot nousivat 20 prosenttia.
Nyt monista muistakin väliaikaiseksi tarkoitetuista tukimuodoista on tullut pysyviä. Niitä pidetään saavutettuina etuina.
Ihmiset sopeuttavat työntekoaan siten, etteivät menetä yhteiskunnan maksamia tukia.
– Näin ei alunperin pitänyt olla, mutta lainsäädännölläkin tätä on edistetty. Yksilön vastuu on hämärtynyt, Hyssälä sanoi.
Tämä ei hänen mielestään voi kantaa pitkälle. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
Koko perusturvajärjestelmä kaipaisi Hyssälän mielestä remonttia.
Hän korostaa ihmisten omavoimaisuuden vahvistamisen tärkeyttä. Nyt hänen mielestään luotetaan liikaa siihen, että Kela pitää elämän kasassa.
– Hyvinvointiyhteiskunnan on huolehdittava kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kuten vammaisista, sairaista ja vanhuksista. On mietittävä, miten tämä pystytään rahoittamaan.
Järjestelmä ei Hyssälän mukaan edes tunnista kaikkein suurimmassa riskissä olevia moniongelmaisia, kuten 18–24 -vuotiaita työtä ja opiskelupaikkaa vailla olevia nuoria.
– Heidän köyhyys- ja syrjäytymisriskinsä on ilmeinen, mutta tällä hetkellä kukaan ei ota koppia. Joku taho pitäisi vastuuttaa tekemään se, Hyssälä vaati.
Hän linjasi rohkeasti myös, että vanhenevat suuret ikäluokat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta oman tulevan hoitonsa kustannuksista.
– Varmasti tämä herättää keskustelua, mutta talousnäkymät ovat sellaiset. Velalla ei voida loputtomasti kustantaa hyvinvointia.
Reippaasti kantaa muutenkin ottava Hyssälä, kritisoi ankarasti niin kutsuttua Lex Lindströmiä.
Sen perusteella noin 5 000 pitkäaikaistyötöntä kuusikymppistä tullaan kirjoittamaan työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hyssälän mielestä se kertoo järjestelmän pahasta epäonnistumisesta.
– Ei ole kyetty palauttamaan tälle ryhmälle edes osatyökykyä. Se on ikävää ihmisille ja yhteiskunnalle kallista.
Sen sijaan perustulokokeilua Hyssälä kehuu historialliseksi.
– Vanhat järjestelmät eivät toimi, tarvitaan uutta. Perustulo voi olla sirpaletyön ja hajanaisuuden yhteiskunnassa toimiva ja turvaa antava järjestelmä.
Hän uskoi, että perustulo voisi olla syrjäytymisvaaran alla elävien nuortenkin pelastus.
– Se auttaa työnsyrjään kiinni, Hyssälä sanoi.
Perustulo on hänen mukaansa jo hallinnollisesti iso asia, jos sen avulla pienimpiä perusturvaetuuksia voidaan yhdistää.
Sote-uudistuksen Hyssälä arvioi niinikään onnistuvan hyvin.
– Maassa on paljon osaamista ja suuri alan ammattitaito. Tärkeää on saada perusterveydenhoito toimimaan yhdessä erikoisairaanhoidon kanssa ja ottaa uusi teknologia rohkeasti käyttöön.
Pääjohtaja otti kantaa myös jälleen kuumana vellovaan keskusteluun kotihoidontuesta.
– Lapsen näkökulma on unohdettu. Sen pitäisi tulla ennen taloudellisia realiteetteja, Hyssälä sanoi.
Hän ihmetteli, miksi ei luoteta vanhempien kykyyn hoitaa omia lapsiaan.
Hyssälä totesi lopuksi jättävänsä Kelan hyvässä kunnossa seuraajalleen.
Kiikkustuoliin hän ei aio asettua, vaan vihjaa esimerkiksi hallitusammattilaisuuden kiinnostavan jatkossa.
– Katsotaan nyt, mitä tarjotaan.