Hyssälä: Onko köyhä eläkeläinen köyhempi kuin köyhä työtön?
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä herätti viikonloppuna keskustelua esittämällä Lännen Median haastattelussa, että erilaiset tuensaajat kuten työttömät, eläkeläiset ja köyhät lapsiperheet pitäisi saada keskenään tasapuolisempaan asemaan perusturvaa jaettaessa.
Hänen osoittamiensa, konkreettisten esimerkkien mukaan työtön yksin asuva saa vuodessa 3 500–4 000 euroa vähemmän perusturvaa kuin yksin asuva eläkeläinen.
Näin siksi, että eläkeläisten asumistuki on parempi ja heitä kohdellaan verotuksessa toisella tavalla. Tämä ei hänen mielestään ole oikein.
– Onko köyhä eläkeläinen enemmän köyhä kuin köyhä työtön? Hyssälä kysyy haastattelussa.
Eläkeläisten etujärjestöt ehtivät ensimmäiseksi julkisuudessa osoittaa kritiikkiä Hyssälän kannaotoista.
– Huomionarvoista on, että työttömiltä ja lapsiperheiltä ei ole tullut kannanottoja. Se osoittaa, että he ovat vailla vahvoja puolestapuhujia.
Pääjohtaja korostaa, ettei halua heikentää pienituloisten eläkeläisten asemaa.
Hän muistuttaa olleensa itse ministerinä ja kansanedustajana ajamassa takuueläkettä, joka aikanaan saatiin keskustan vaaliohjelmasta hallitusohjelmaan ja lopulta toteutetuksi.
– Se oli käänteen tekevä uudistus pienten eläkkeiden saajille.
Hyssälän mielestä nyt pitäisi katsoa kokonaisuutta uudesta vinkkelistä ja etsiä kestäviä ratkaisumalleja.
Siten, että huonossa asemassa olevat pienten eläkkeiden saajat huomioon ottaen voitaisiin parantaa kokonaisuutta.
Hyssälä vaatikin sosiaalitukien yhdistämistä eläkkeensaajien perustuloksi sekä hallinnollisten kulujen karsimista.
Erityisesti hän nostaa tikun nokkaan asumistuen, jonka määrä on tuplaantunut 1990-luvulta. Kokonaissumma on hänen mukaansa nousemassa veronmaksajien kannalta kestämättömäksi.
Tällä hetkellä asumisen tukiin menee vuodessa peräti 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Taustalla on tuen saajien määrän lisääntyminen, mutta myös jatkuvat vuokrankorotukset, joita pitäisi Hyssälän mielestä saada hillittyä.
Hänen mukaansa Kelaan tulee paljon yhteydenottoja, joissa ihmetellään niin sanottua sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavien yhtiöiden käärimiä miljoonavoittoja.
– Meiltä kysytään, onko tämä asumistuen tarkoitus. Näitä asioita kannattaa selvittää ja nostaa keskusteluun niin poliitikkojen kuin muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden.
Pääjohtajalle aiheesta virinnyt keskustelu ei tullut yllätyksenä, sillä hän arvasi tällä avauksella saavansa aikaiseksi säpinää.
Sen sijaan ulostulo juuri kehysriihen alla oli sattumaa, mitä sitäkin on jo ehditty epäillä.
Hyssälä huomauttaa, että hänen velvollisuutensa on nostaa asioita esille, sillä Kelalle kuuluu lain perusteella lainsäädännön kehittämisvelvoite.
– Olen ilahtunut siitä, että yhteydenottoja on tullut niin paljon. Nämä ovat yhteiskunnassa isoja asioita ja siksi on hyvä, että niistä puhutaan.