Huoliteltu luksusmökki Saimaan rannalla odottelee omistajaansa – tällaisia venäläisten yrittämiä kiinteistökauppoja puolustusministeriö esti
Mäeltä aukeaa ruskan värittämä maisema tyynelle Saimaalle. Veden heijastamat auringon säteet pilkehtivät mäntyjen välissä. Jostain kuuluu käpytikan rummutusta.
Täältä, Etelä-Karjalan Ruokolahdelta, Suomen puolustusministeriö epäsi kiinteistökauppoja vedoten Venäjän valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin liittyviin kytköksiin.
Kaksi kolmesta evättyjen kauppojen kohteesta sijaitsee Ruokolahdella Rantalinnantien päässä, kolmas Pohjois-Karjalassa Kiteellä. Rantalinnantien tonttien tuntumassa komeilee myös hotellina toiminut Rantalinna-jugendhuvila, johon perutut kaupatkin kytkeytyvät. Sekä yksityishenkilöiden että yrityksen edunsaajien joukossa on sama pietarilainen liikemies, joka osti Rantalinnan vuonna 2008.
Liikemiehen omistama huvila on huolitellussa kunnossa, kuten myös kaupan olleet kiinteistöt. Pihat ovat laitettuina, ikään kuin odottamassa asukkaitaan. Vaikuttaa siltä, että joku käy hoitamassa kiinteistöjä. Huvilassa palaa sisällä valo, ja ikkuna on auki.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) tekemien estopäätösten taustalla oli hänen mukaansa selviä kytköksiä Venäjän valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin.
Puolustusministeriö perusteli kielteisiä lupapäätöksiä sillä, että kiinteistöhankinnat voisivat vaikeuttaa maanpuolustuksen järjestämistä tai alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista.
Ministeriön mukaan ostajat olisi myös voitu Venäjän lainsäädännön nojalla velvoittaa hyödyntämään kiinteistöomistusta tavalla, joka voi vaarantaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.
Toisen yritetyn kiinteistökaupan kaupanvahvistajana toimi kiinteistövälittäjä Ensio Pulkkinen. Hän sanoo STT:lle, että kaupanvahvistajan tehtävään kuuluu pääkohdiltaan tarkastaa kaupan osapuolten henkilöllisyys, kauppahinta ja -kohde. Hän avaa, että vahvistaja ei puutu kauppakirjan sisältöön eikä tämän tehtävä ole tarkastaa osapuolten taustoja.
Pulkkinen oli vahvistamassa 55 000 euron kauppaa, jossa huvilan yhteydessä olevaa rakennusta yritettiin myydä tytäryritykseltä emoyhtiölle. Rakennuksessa on asunut Rantalinnan henkilökuntaa, ja STT:n käydessä paikalla se oli yhä selvästi yhä asuinkäytössä.
Pukkinen sanoo, että yleistasolla kauppaa tekevän kiinteistövälittäjän tulee tarkastaa, ovatko tahot pakotelistalla, jos he ovat ulkomaalaisia, ja ovatko tahot poliittisesti vaikutusvaltaisia. Vaikutusvaltaisuustarkastusta kutsutaan pep-tarkastukseksi, ja se kuuluu lakiin, jolla estetään rahanpesua ja terrorismia. Tarkastus suoritetaan myös suomalaisille, ja se tehdään henkilötiedoilla.
Kiinteistövälittäjän mukaan kaupassa, jota hän oli vahvistamassa, ei ollut mukana kiinteistövälittäjää. Tämä tarkoittaisi sitä, että tarkastuksia ei ollut tehty.
Pulkkinen sanoo, että on hyvä, että puolustusministeriö tekee selvityksiä, sillä kiinteistövälittäjä ei pysty tekemään yhtä laajoja tarkastuksia.
Toisena esimerkkinä selvityksistä Pulkkinen antaa rahanpesun.
– Tuoltahan (Venäjältä) ei tule rahaa, kun ei se ole mahdollista. Nyt sitten sitä rahan alkuperän selvittämistä – miten sitä kiinteistövälittäjä lähtee selvittämään? Pulkkinen pohtii.
Hän avaa, että epäillessään rahanpesua kiinteistövälittäjä voi tehdä siitä ilmoituksen.