Huolestuttaa, 28-vuotias Jere Tapio sanoo väestöennusteista – "Meidän sukupolvella on valtava vastuu"

Politiikka

– Järkyttävän näköisiä lukuja, keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio puuskahtaa.

Kyse on konsulttiyhtiö MDI:n tuoreesta väestöennusteesta, joka julkaistiin kuluneen viikon tiistaina.

Tapio on 28-vuotias. Hänen ikäpolvensa kannalta tuo ennuste on hyvin olennainen. Se kertoo siitä yhteiskunnasta, jossa hänen ikäisensä ja heitä nuoremmat sukupolvet tulevat elämään.

Ja hiljaiseksi ennusteen lukemat todella vetävät. 

Jo nyt ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy lähes koko maassa. 

Vuoteen 2050 mennessä se tarkoittaa sitä, että suurimmassa osassa Suomen kunnista väestö vähenee reippaasti. Vain 39 kunnassa väkimäärä kasvaa.

Negatiiviseksi menevät myös sellaiset kasvukeskukset kuin Kuopio, Joensuu, Vaasa ja Rovaniemi. 

Yli 84-vuotiaiden määrä tuplaantuu, lasten määrä puolestaan jatkaa voimakasta laskuaan.

– Huolestuttaa, Tapio tiivistää ajatuksensa.

Hänen mukaansa väestöennusteiden tiedot ovat jo pidempään hämärtäneet hänen ikäpolvensa tulevaisuushorisonttia.

Tulevaisuus ei lupaa helppoja aikoja muutenkaan. On sotaa, talouden uusjakoa, ilmastonmuutosta, vallan keskittymistä autoritäärisille johtajille, demokratian kriisiä.

Ja päälle se tosiasia, että jatkossa työiässä olevat ikäluokat ovat määrällisesti paljon pienempiä kuin hoivaa tarvitsevat iäkkäämmät sukupolvet.

Se on vaikea rasti, joka pitäisi jotenkin hoitaa. Miten pitää pienemmällä porukalla talous kasvussa, hyvinvointiyhteiskunta pystyssä ja palvelut taattuina niin, ettei se käy kenellekään kohtuuttoman kalliiksi?

Tilannetta ei lainkaan helpota se, että uutta sukupolvea syntyy aina vain vähemmän.

– Meillä on valtava vastuu. Samaan aikaan kun joudumme huolehtimaan vanhemmista sukupolvista, joudumme rakentamaan sellaisia elämän eväitä, että myös uusia sukupolvia voisi syntyä, Tapio miettii.

Hän tähdentää, ettei kyse ole vain yhteiskunnallisesta ongelmasta, vaan se menee vahvasti yksilöiden ja yhteisöjen tasolle. 

Ihmiset joutuvat jatkossa miettimään aiempaa konkreettisemmin, miten he jaksavat kantaa hoivavastuun taakan omista vanhemmistaan samaan aikaan, kun oman perheen perustaminenkin olisi ajankohtaista.

Tapion mielestä päättäjien tulisi herätä.

Synkältä näyttävä tulevaisuus on hänen mukaansa omiaan vahvistamaan kierrettä, jossa lapsihaaveita lykätään jälleen kerran tuonnemmaksi. 

Siksi olisi tärkeää, että nuorille tarjottaisiin edes jotain valon pilkahduksia.

Tapion mukaan päättäjien olisi syytä käydä kiireesti esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja vastavalmistuneiden, korkeasti koulutettujen työttömyyden kimppuun.

–  Olennaista olisi saada ehjiä, vahvoja työuria, ja näkymän siitä, että sellaiset ovat mahdollisia. Se olisi pienemmälle, nuoremmalle sukupolvelle paras keino valmistautua vastuun kantamiseen.

Mutta todelliset ongelmat ovat kuitenkin paljon syvempiä, Tapio myöntää. Mitään hokkuspokkusta syntyvyyden kohentamiseksi ei ole olemassa. 

Tapio ei kuitenkaan väheksyisi mitään sellaisia keinoja, jotka voisivat vaikuttaa tilanteeseen edes vähän. Pienistä puroista syntyy aina suurempi virta.

Yhteiskunnassa pitäisi hänen mielestään kohentaa turvaverkkoja ja rukata työelämää perheen kannalta joustavammaksi, muun muassa. 

Rahallistakin tukea tarvitaan, muttei se ole kaiken avain.

– Tiedämme muista maista, että se tehoaa syntyvyyteen aika heikosti. 

Paljon on kuitenkin jo menetetty. 

Syntyvyys Suomessa on romahtanut niin paljon, että sen seuraukset tulevat näkymään rajusti yhteiskunnassa seuraavina vuosina, tehtiinpä asialle mitä tahansa.

Peruskouluissa olevien oppilaiden määrä tulee esimerkiksi seuraavan seitsemän vuoden aikana putoamaan lähes 100 000 lapsella. 

Se tarkoittaa väistämättä sitä, että kouluja joudutaan laittamaan kiinni. Usein juuri niiltä pieniltä paikkakunnilta, joita keskusta puolustaa.

Koulu on usein kunnalle elinehto. Jos se lähtee, lähtevät myös lapsiperheet. Sitä myöten katoavat loput palvelut. 

Ja kun kuolleisuus on jo valmiiksi lähes koko maassa syntyvyyttä suurempaa, on vaarana se, että maaseutu aidosti tyhjenee.

Tapio myöntää, että skenaario on huolestuttava, ja myös todellinen. Edessä on päätöksiä, jotka ovat vaikeita ja seurauksiltaan valtavia.

Hän ei silti halua lähteä täysin surkuttelun kierteeseen mukaan. Maaseutu ei tyhjene täysin, eivätkä kaikki lapsiperheet edelleenkään muuta kaupunkeihin.

Kouluverkkoa joudutaan Tapion mukaan muuttamaan isostikin, mutta se voidaan tehdä tavalla, joka mahdollistaa elämisen myös harvaan asutuimmilla seuduilla.

Pohdinnan arvoinen olisi hänen mukaansa esimerkiksi idea, jossa opettajat kiertäisivät muutamien pienempien yksikköjen väliä. Lähiopetusta olisi viikko kerrallaan, muina aikoina opetus tapahtuisi etänä niin, että koulunkäyntiavustajat olisivat lasten kanssa samassa paikassa.

– Tarvitsemme ketteriä ratkaisuja. Meillä täytyy olla avoimuutta pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Itse ajattelen, että näitä erilaisia toteuttamistapoja kannattaa ainakin kokeilla ennemmin kuin lyödä vain kouluja kylmästi pakettiin.

Haaste tilanne on eittämättä myös keskustalle ja keskustanuorille.

Puolueen nuorisojärjestö on perinteisesti kerännyt aktiiviset toimijansa maakuntien pieniltä paikkakunnilta. Heidän joukostaan on kasvanut puoluejohtajia, ministereitä ja kansanedustajia.

Mutta onko niin enää jatkossa? 

Tapio ei tässäkään asiassa heittäisi kirvestä kaivoon. Hän huomauttaa, että vaikka väki maaseudulta vähenee kiihtyvään tahtiin, edelleen on niitä, jotka sinne jäävät.

Toisia vetää puoleensa maaseudun rauha. Toisille se on ammatinvalinnan tuoma pakko. Peltoja on paha siirtää kaupunkiin, jos alaksi valikoituu maatalous. Ja aina niitä muitakin palveluita joudutaan tavalla tai toisella järjestämään.

– Toivottavasti puolueet ja keskusta ovat maaseudulta tuleville nuorille jatkossakin se luontevin väylä muuttaa yhteiskuntaa. Ja mikseivät olisi.

Tapio kuitenkin myöntää, että keskustanuorten on koko puolueen tavoin tehtävä enemmän sen eteen, että keskusta saisi jalansijaa myös kaupungeissa.

Se on väestötilastollinen fakta, jonka kanssa on elettävä.

– Meidän ei tarvitse tehdä kahta erilaista politiikkaa, vaan keskustalainen viesti toimii kaupungeissakin. Se vain täytyy sanoittaa niin, että viesti tulee näkyväksi myös kaupungeissa.

On yksi asia, josta synkeiden väestöennusteiden kohdalla olisi erityisen tärkeää puhua.

Se on maahanmuutto.

Aihe on kuitenkin poliittisesti erittäin tulenarka ja mielipiteitä jakava. Siitä saatiin makua taas alkusyksystä, kun Orpon hallitus meinasi hajota perussuomalaisten asiattomien maahanmuuttopuheiden vuoksi.

Tapion mukaan aihetta ei pitäisi silti kaihtaa. Hän huomauttaa, että Suomi menettää jatkuvasti osaavia työperäisiä maahanmuuttajia, kun täällä koulutuksensa saaneet ulkomaalaiset lähtevät työn perässä muualle Eurooppaan.

– Näin sen ei pitäisi mennä.

Tapion mielestä työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää etenkin kulloisenkin työvoimatarpeen mukaan. Tulijoita pitäisi houkutella niille aloille, joihin ei Suomesta riitä tekijöitä.

Tapio kuitenkin huomauttaa, ettei maahanmuuttokaan ratkaise kaikkea. Maahanmuuttajatkin keskittyvät helposti asumaan suurimpiin kaupunkeihin. Siihen ongelmaan maahanmuutto ei ole vastaus, että tietyt alueet Suomesta ovat väestöennusteissa ihan punaisella.

– Toivoisin, että nämä luvut viimeistään ovat sellainen shokkiuutinen, joka saa meidät kollektiivisesti kääntämään katseet nuoreen sukupolveen ja alueiden elinvoimaan. Kyse on isoista asioista, jotka vaativat vahvoja toimia.