Syyttäjä: Suojelupoliisin salaisessa tiedonhankinnassa tehtiin virheitä ja ex-päällikkö Pelttari tiesi niistä – tietomurto eläkeläisen sähköpostiin paljasti tietoja ulkopuolisille

Historiallisen suojelupoliisiin liittyvän rikosasian käsittely alkoi perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Suojelupoliisin eli supon tiedustelutoimintavyyhdin syytteet koskevat virheitä supon salaisessa tiedonhankinnassa. Näin valtionsyyttäjä Mikko Männikkö tiivisti laajan kokonaisuuden syytteet medialle Helsingin käräjäoikeudessa asian julkisen käsittelyn jälkeen.

– Tiedosta ei ole pidetty niin hyvää huolta kuin olisi pitänyt, ja sääntöjä tietojen käsittelystä on rikottu, hän sanoi.

Hänen mukaansa syytteissä on kuitenkin lähdetty siitä, että kenenkään suojelupoliisista ei katsota tahallaan vuotaneen tietoja esimerkiksi ulkomaille.

Vyyhdissä epäillään, että suojelupoliisissa on ulkoistettu tietolähdetoimintaa siviilille sekä käsitelty salassa pidettäviä tietoja huolimattomasti. Tekojen epäillään tapahtuneen vuosien 2012–2024 aikana.

Asian julkisessa käsittelyssä luettiin osa syytekohdista, jotka liittyvät supon entiseen päällikköön Antti Pelttariin. Pelttaria syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Syyttäjän mukaan Pelttari osallistui menettelyyn, jossa suojelupoliisi laittomasti ulkoisti sille lain mukaan kuuluvan tietolähdetoiminnan siviilihenkilön suoritettavaksi.

Syyttäjän mukaan siviilille oli esitetty pyyntöjä tietojen hankkimiseksi. Tietojen raportointi supolle oli syyttäjän mukaan tapahtunut suojaamattomasti avoimen verkon välityksellä. Toiminnasta ei laadittu muodollisia päätöksiä, ja muutenkin kirjaamis- sekä rekisteröintivelvoitteita laiminlyötiin.

– Näistä syistä toiminta on tapahtunut pääosin valvonnan ulkopuolella, syyttäjä sanoi.

Syyttäjä katsoo Pelttarin rikkoneen virkavelvollisuuttaan, koska hän oli tietoinen siitä, että hänen alaisensa ovat antaneet väärää tai harhaanjohtavaa tietoa käräjäoikeudelle ja tiedusteluvalvontavaltuutetulle muun muassa tiedustelulupia hakiessaan.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta Pelttaria syytetään, koska syyttäjän mukaan Pelttari yhdessä toisen henkilön kanssa oikeudettomasti välitti, luovutti tai muuten ilmaisi siviilihenkilölle tiedon seikoista, jotka on Suomen turvallisuuden vuoksi säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi.

Tiedot koskivat syyttäjän mukaan supon operaatiota.

Pelttari kiistää syytteet. Hänen asianajajansa Markku Fredmanin mukaan kaikki kolme Pelttariin kohdistettua syytettä ovat perusteettomia.

– Syyteharkinnassa on lähdetty siitä, että Pelttari pystyisi päällikkönä puuttumaan kaikkeen mahdolliseen, mitä suojelupoliisissa tapahtuu. Kaikkeen puuttumiseen ei ole ollut mitään mahdollisuuksia, Fredman sanoi oikeussalissa.

Fredmanin mukaan Pelttari hyväksyi perustelluista syistä sen, että siviilihenkilö toimii tarvittaessa tietolähteenä. Hänen mukaansa kyse oli yhteiskunnallisesta pakkotilasta.

– Tietyt asiat eivät olleet järjestettävissä muutoin kuin tällä menettelytavalla, Fredman sanoi.

Syytteessä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta taas ei Fredmanin mukaan yksilöidä, mitä tietoja olisi paljastunut.

Pelttari kommentoi syytteitä lyhyesti medialle käräjäoikeudessa.

– Olen tehnyt työtäni, hän sanoi.

Kokonaisuuden yksi syytetyistä on suojelupoliisista eläköitynyt mies, jota syytetään tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Hän on eläköitymisensä jälkeen hankkinut tietoja supolle.

Syyttäjän mukaan hän talletti supolle hankkimiaan tietoja tietoturvattomasti sähköpostitililleen avoimessa verkossa. Tietojen kasaantumisvaikutuksen vuoksi on syyttäjän mukaan ollut erittäin riskialtista pitää tietoja samassa paikassa.

Miehen sähköpostiin tehtiin syyttäjän mukaan tietomurto, jonka kohteena oli satoja raportteja ja sähköposteja. Syyttäjän mukaan mies on suhtautunut välinpitämättömästi tietoturvaan, minkä lisäksi hänen läheisillään on ollut pääsy hänen sähköpostiinsa.

Mies kiistää syytteen. Hänen asianajajansa Teemu Kemppi sanoi, että mies myöntää eläköitymisensä jälkeen toimittaneensa tietoja supolle ja tallentaneensa tietoja avoimen verkon sähköpostitilille. Kempin mukaan tietoja ei tallennusvaiheessa kuitenkaan ollut määrätty salassapidettäviksi.

Kempin mukaan miehen sähköpostiin tehtiin tietomurto ja siinä ulkopuolisen haltuun päätyi sähköpostiin talletettuja muistiinpanoja.

– Olennaisin kiistoperuste on se, että hän ei ole tehnyt teonkuvauksessa kuvattua aktiivista toimintaa. Hän ei ole välittänyt, julkistanut tai ilmaissut kenellekään salassapidettävää tietoa, vaan tiedot on saatu häneltä vastoin hänen tahtoaan tietomurrolla, jonka asianomistaja hän on itse, Kemppi sanoi.

Jo ennen käsittelyn alkamista Helsingin käräjäoikeus määräsi osan asiakirjoista salaisiksi. Esimerkiksi osia syyttäjän haastehakemuksista sekä syyttäjän nimeämistä kirjallisista todisteista salattiin. Salauksia vaativat suojelupoliisi sekä keskusrikospoliisi.

Myös oikeudessa pidettävät asiaesittelyt käsitellään suljettujen ovien takana.

Vyyhdissä on yhteensä seitsemän syytettyä. Neljän syytetyn osalta asiaa käsitellään tunnustamisoikeudenkäynnissä, jossa syytetty tunnustaa teon ja vastineeksi syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Käräjillä käsitellään Pelttarin, eläkeläismiehen sekä 1980-luvulla syntyneen naisen syytettä. Naista syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänen syytteitään ei käsitellä julkisesti.