Susia ei pannoiteta ensi kevättalvena – Luonnonvarakeskuksen päätöksen taustalla byrokratia ja työturvallisuus
Luonnonvarakeskus eli Luke ei aio pannoittaa susia vuoden 2021 kevättalvella, Luke kertoo tiedotteessa.
Päätöksen taustalla ovat huolet työntekijöiden työturvallisuudesta, raskas lupabyrokratia ja pantapalvelun tekniset toimintahäiriöt.
Luken ohjelmajohtaja Sirpa Thessler kertoo STT:lle, että maastossa työtään tekevät pannoittajat ovat kohdanneet erilaista häiriötä pannoitusten yhteydessä.
Lisäksi eläinten ja pannoitukseen liittyvä keskustelu on ollut Thesslerin mukaan paikoin kovin rajua.
Luken työntekijät ovat kohdanneet ryhmäpäällikkö Otso Huitun mukaan maastossa liikkuessaan erilaisia tilanteita, joista osa on ollut jopa uhkaavia.
– Esimerkiksi pannoitustilanteisiin on ilmestynyt ulkopuolisia henkilöitä, joskus hyvinkin lähelle, kun eläintä on käsitelty. Kyseessä on selkeä turvallisuusriski, Huitu sanoo
Maastossa työskentelevät Luken työntekijät ovat kohdanneet Huitun mukaan myös selkeitä liikennehäiriöitä.
– On ollut tapauksia, joissa on autoilla kiilattu työntekijöiden autoja ja tilanteita, joissa on aurattu isoja lumipenkkoja kiusallaan auton viereen. Kiilaamistilanteet ovat selkeitä turvallisuusriskejä, Huitu kertoo.
Pannoitukseen liittyy Thesslerin mukaan myös raskasta lupabyrokratiaa, sillä toiminta vertautuu juridisesti metsästykseen.
– Lisäksi pannoituksessa on mukana erilaisia ilmoitusvelvollisuuksia, jotka liittyvät pannoitukseen, pannoitusyritykseen ja lopputulokseen. Nämä ovat olleet työaikaa ja henkilöresursseja vieviä asioita. Käytännössä pystymme pannoittamaan vain valtion mailla tai suurten maanomistajien kuten metsäyhtiöiden mailla, koska lupien saanti yksityisiltä maanomistajilta pirstoutuneessa ympäristössä on vaikeaa, Thessler kertoo.
Luke kohtaa Huitun mukaan kielteistä asennetta eritoten sosiaalisen median puolella.
Palveluissa levitetään hänen mukaansa myös suoranaista disinformaatiota ja huhupuheita, jotka osaltaan kärjistävät yleistä ilmapiiriä.
– Yksi asia, joka ulottuu sateenvarjon lailla koko toimintaan ja joka on ollut muutamien lähivuosien aikana enemmän ja enemmän tapetilla, on sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu sekä siellä oleva yleinen ilmapiiri. Siellä harrastetaan suoranaista maalittamista ja yksittäisten henkilöiden toimien ruotimista nimillä. Kommentointi on hyvin negatiivista, Huitu kertoo.
Epäluottamusta ihmisten keskuudessa herättävät myös Luken tekemät kanta-arviot eläinpopulaatioiden koosta.
– Ihmiset luottavat siihen, että susia on jollain alueella enemmän, kuin mitä arvio näyttää. He eivät luota kanta-arvioomme. Meidät on täten mielletty susien suojelijoiksi. Tämä on yksi merkittävistä syistä kovaan keskusteluun. Olemme pyrkineet avaamaan kanta-arvion prosessia ja sen käytäntöjä, jotta ihmiset luottaisivat arvioon, Huitu sanoo.
Ihmisillä on myös paikoin väärä kuva siitä, mitä Luke käytännössä tekee ja ei tee. Luken tehtävänä on Huitun mukaan tuottaa puolueetonta tietoa, jonka avulla Suomen suurpetopolitiikkaa tehdään maa- ja metsätalousministeriössä.
Metsästys- ja poikkeuslupiakaan Luke ei myönnä, sillä niistä vastaa Suomen riistakeskus.
– Luke on demonisoitu ja siitä on tehty syntipukki kaikkeen siihen pahaan, mikä yhdistetään susiin, sanoo Huitu
Tilannetta korjaamaan on Huitun mukaan aloitettu EU-rahoitteinen SusiLIFE-projekti, jonka avulla väärinymmärryksiä pyritään oikomaan ja levitetään tietoa susista.
Tulevana talvena Luke aikoo puolestaan laajentaa käyttämäänsä DNA-näytekeräystä kaikille susien lauma- ja parireviireille. Näytteillä saadaan kerättyä yksilöityä tietoa susista.
