Hollannin kelluva karjatila pyrkii vähentämään ilmastopäästöjä
Rotterdamin sataman nostureiden ja konttien joukossa kohtaa surrealistisen näyn: lehmälauma apehtii kaikessa rauhassa aluksella, jota kutsutaan maailman ensimmäiseksi kelluvaksi maatilaksi.
Hollannissa, jossa maata on niukasti ja ilmastonmuutoksen vaikutus merenpintaan on päivittäinen uhka, maatilan kolmikerroksisen lasi- ja teräsalustan tavoitteena on osoittaa ”lehmänjalostuksen tulevaisuus”.
Kelluvat nautaeläimet asustavat ylimmässä kerroksessa, kun taas niiden maidosta tehdään juustoa, jogurttia ja voita keskitasolla, ja juustoa kypsytetään alimmalla tasolla.
– Maailma on muutospaineen alla, perustelee erikoista ratkaisua Minke van Wingerden, joka johtaa maatilaa aviomiehensä Peterin kanssa.
– Haluamme, että tila on mahdollisimman omavarainen ja kestävän talouden mukainen.
Kaksikko perusti kelluvan maatilansa vuonna 2019. He kertoivat halunneensa ”tuoda maaseudun kaupunkiin”, lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luoda maataloudelle lisätilaa.
Kehittyneet viljelymenetelmät ovat hollantilaisille sinänsä tuttuja. Maassa on valtavien kasvihuoneiden verkosto, joka on nostanut Hollannin maailman toiseksi suurimmaksi maataloustuotteiden viejäksi Yhdysvaltojen jälkeen.
Panostus viljelmiin on tuonut kuitenkin myös haittoja. Hollannissa on eräs Euroopan suurimmista kasvihuonekaasujen päästömääristä asukasta kohden. Pulma on iso erityisesti maitoalalla, jossa syntyy suuria määriä metaania lehmistä.
Rotterdamin kelluvan tilan tavoitteena on pitää lehmien jalat kuivina pitkällä aikavälillä kestävän kehityksen kautta ja lyhyellä aikavälillä, no, takaamalla niille kelluva koti.
– Koska olemme veden päällä, tila liikkuu vuoroveden mukana. Nousemme, sitten laskeudumme taas alaspäin jopa kahden metrin korkeuden vaihtelulla. Voimme siis jatkaa tuotantoa myös tulvien aikana, 60-vuotias Minke van Wingerden sanoo.
Kestävän kehityksen tavoitteen vuoksi tilan lehmiä ruokitaan elintarvikeseoksella, joka sisältää ruokapankin rypäleitä, paikallisen panimon viljaa sekä ruohoa paikallisilta golfkentiltä ja jopa Rotterdamin maineikkaalta Feyenoord -jalkapalloseuralta. Näin vähenevät sekä jäte että päästöt, joita tulisi kaupallisen rehun tuottamisesta lehmille.
Sarvipäiden lanta puolestaan päätyy puutarhapelleteiksi, mikä vähentää metaanipäästöjä. Lehmien virtsa puhdistetaan ja kierrätetään niille juomavedeksi. Tilalla on myös kymmeniä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat tarpeeksi sähköä sen tarpeisiin.
Minke van Wingerdenille on tärkeää, että lehmät viihtyvät kummallisessa kodissaan. Näin on käynytkin: eläimet eivät ole moksiskaan muutettuaan veden päälle.
– Lehmämme eivät saa merisairautta, van Wingerden vakuuttaa.