Hi-virus löydettiin 40 vuotta sitten – tutkijan mukaan oli järkytys kohdata ihmisten suvaitsemattomuus sairastuneita kohtaan
40 vuotta sitten tutkijat Ranskassa työskentelivät kuumeisesti selvittääkseen, mikä virus aiheutti mystistä sairautta.
Kaksi vuotta aiemmin tunnistettu sairaus teki potilaista hyvin sairaita, mutta tutkijoille ei kuitenkaan ollut vielä selvää, mikä virus sen aiheutti.
20. toukokuuta 40 vuotta sitten Ranskassa Pasteur-instituutin tutkijat tekivät läpimurron, kun he onnistuivat eristämään hi-viruksen. Samana vuonna todettiin, että hiv ei tartu arkisissa tilanteissa kuten ruoan, ilman tai pintojen kautta.
Ranskalaistutkija Francoise Barre-Sinoussi oli mukana identifioimassa virusta. 75-vuotias nainen muistelee uutistoimisto AFP:n haastattelussa, että viruksen löytämisen jälkeen tutkijoilla oli yhä edessään iso työsarka.
– Tehtävä oli valtava, koska olimme kohdanneet tuntemattoman viruksen. Meidän piti oppia siitä kaikki, hän sanoi AFP:lle.
Aluksi tutkijat eivät olleet edes varmoja, aiheuttiko löydetty virus todella aidsia. Viruksen yhteyden sairauteen vahvisti vuotta myöhemmin yhdysvaltalaistutkija Robert Gallo.
Ensimmäinen askel viruksen jälkeen oli kehittää hi-viruksen tunnistava testi. Se kehitettiin vuonna 1985 eli kaksi vuotta viruksen eristämisen jälkeen.
– Se oli kisa aikaa vastaan, koska ymmärsimme myös, että virus leviää veren ja seksin välityksellä, ja myös äidistä lapsiin, Barre-Sinoussi muistelee.
Samalla tilanne oli murheellinen, koska tutkijat tiesivät, että he eivät voineet pelastaa tuolloisia potilaitaan. Potilaita käveli jopa tutkimusinstituuttiin kysymään lisätietoja viruksesta.
– Se oli äärimmäisen vaikea tilanne.
Barre-Sinoussia suretti huomata, miten suvaitsematon yhteiskunta sairastuneita ihmisiä kohtaan oli. Hän kertoo oppineensa paljon yhteiskunnan epätasa-arvosta hiv-työnsä kautta. Syrjintää ja suoranaista hysteriaa kohtasivat etenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, joiden keskuudessa hiv-tartunnat erityisesti tuolloin levisivät. Tämä siitä huolimatta, että jo varhaisessa vaiheessa todettiin, että hiv tarttuu myös heteroseksin kautta.
– Kohtasin asioita, joita en ollut pitänyt mahdollisena — potilaita leimattiin, heidän ystävänsä ja perheensä hylkäsivät heidät, joskus jopa terveydenhoidon ammattilaiset. He menettivät kotinsa ja työpaikkansa.
Monet hiviin sen alkuvaiheessa sairastuneet joutuivatkin kohtaamaan sairauden lisäksi vakavaa syrjintää. Yksi heistä on 59-vuotias australialainen aktivisti ja asianajaja Paul Kidd, joka sai diagnoosin vuonna 1991.
Kidd uskoo olleensa sairas jo joitain vuosia ennen tätä. Ilmapiiri oli kuitenkin sellainen, että jopa hänen lääkärinsä kehotti häntä olemaan tekemättä testiä.
– Syynä oli se, että siihen aikaan ei ollut hoitokeinoja. Myös poliittinen ilmapiiri oli erittäin huono.
Tartunnan saaneet haluttiin pois silmistä tai rikossyytteisiin oikeuden eteen.
– Tai sitten he halusivat muuten kohdella meitä huonosti.
Hiviin on 1990-luvun lopulta asti ollut olemassa tehokas lääkitys. Lääkitys pitää tartunnan saaneen oireettomana ja estää hivin tarttumisen eteenpäin, kertoo suomalaisjärjestö Hivpoint.
Myös Kidd oli onnekas, sillä hän sai käyttöönsä hivin hoitoon kehitetyn AZT-lääkkeen ensimmäisten joukossa.
– Lääke teki minut erittäin sairaaksi, mutta pelasti elämäni.
Nyt Kidd ja muut hi-virukseen sairastuneet voivat selvitä päivässä yhdellä pillerillä, ilman sivuvaikutuksia. Nykyisin hiv-lääkkeiden sivuoireet ovat vähäisiä ja ne ajoittuvat yleensä lääkehoidon aloitukseen, kertoo Hivpoint.
Tilanne on muutenkin parantunut, ainakin Suomessa, jossa valtaosa tartunnan saaneista on hoidon piireissä. Lääkärilehti kertoi joulukuussa, että Suomessa eli vuoden 2022 alussa arviolta 3 200 ihmistä, joilla oli tiedossa oleva hiv-tartunta. Heistä jopa 93 prosenttia sai hoitoa sairauteensa.
Suojatun seksin lisäksi hiviä voidaan ehkäistä nykyisin myös prep- ja pep-lääkkeiden avulla. Niistä ensimmäinen, prep, on hiviä ennaltaehkäisevä lääkehoito, joka otetaan ennen hi-virukselle altistumista. Prep on tarkoitettu hiv-negatiivisten, seksuaalisesti aktiivisten ihmisten käyttöön ehkäisemään hiv-tartuntaa. Pep-lääkitys puolestaan pienentää hivin tarttumisriskiä, jos sellaiselle epäilee altistuneensa.
Lääkitys on vaikuttanut myös oikeuskäytäntöihin. Suomessa korkein oikeus (KKO) linjasi vuonna 2021, ettei hiv-positiivisen miehen suojaamaton seksi ollut rikos. KKO katsoi, että asiantuntijalausuntojen perusteella tartuntariskiä ei ole, kun hiv-positiivinen osapuoli käyttää säännöllisesti lääkitystä, jonka hoitovaste on hyvä.
Hiv-tartuntojen määrä maailmassa on ollut vähentymään päin, kuten myös hivin aiheuttamaan aidsiin liittyvät kuolemantapaukset. Vuonna 2021 maailmassa oli 38,4 miljoonaa hiv-diagnoosin saanutta, kertoo YK.
Vaikka lääkehoito on edistynyt merkittävästi, asenteet eivät.
– Yksi asia, joka ei ole juurikaan muuttunut, on hiviin liittyvä stigma, Kidd sanoo.
Hänen mukaansa tämä näkyy erityisesti tietyillä alueilla, kuten Ugandassa ja Venäjällä. Näillä alueilla myös seksuaalivähemmistöihin kohdistuva sorto on lisääntynyt.
– Mutta olen onnekas, koska olen yhä elossa ja voin tehdä vapaaehtoistyötä. Se on keinoni muistaa niitä, jotka eivät ole enää kanssamme, Kidd sanoo.
Barre-Sinoussi ja hänen mentorinsa Luc Montagnier saivat vuonna 2008 yhdessä lääketieteen Nobelin tunnustuksena viruksen löytämisestä. Barre-Sinoussi jatkoi työtä hivin parissa eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän toimi muun muassa Kansainvälisen aids-järjestön IAS:n johtajana.
– Olin Kambodzhassa, kun kuulin uutiset Nobel-palkinnosta. Se oli iso uutinen, en odottanut sitä lainkaan. Hiv-tartunnan saaneet potilaat tulivat luokseni hymyjen ja kukkakimppujen kanssa, Barre-Sinoussi muistelee.
– Ymmärsin, että tämä palkinto tunnusti sellaisen yhteisön olemassaolon, joka on tehnyt töitä yhdessä alusta lähtien.