Henriksson lupaa vahvistaa kouluturvallisuutta aluehallintovirastojen toimivaltuuksin – Harkimo lisäisi tunne- ja kaveritaitojen opetusta
Hallitus yhtenäistää kautensa aikana olemassa olevia toimintamalleja kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa, lupaa opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
– Me vahvistamme myös aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on tuettu lisärahoituksella. Myös koulujen turvallisuutta on vahvistettu rahoituksella, Henriksson selvitti eduskunnan keskustelussa koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta.
Henriksson huomautti, että hallitus päätti kehysriihessään myös laatia erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin.
– Ja tämän lisäksi hallitus panostaa vielä viisi miljoonaa koulukiusaamisen vastaiseen työhön.
Konkreettisemmin asiaa lähestyi Liike Nytin Harry Harkimo, joka totesi, ettei mikään hallitus voi muuttaa sitä, kuinka ihmiset kodeissaan lapsiaan kohtelevat.
– Silti meidän on käytettävä niitä keinoja, jotka ovat poliitikkojen vallassa tänä päivänä.
Harkimon mielestä vuonna 2022 esiopetussuunnitelmaan ja peruskoulun opetussuunnitelmaan tehdyt kiusaamisen ehkäisyyn ja kurinpitoon liittyvät muutokset olivat hyvä alku, mutta se ei riitä.
– Ehdotan, että lisäämme tunne- ja kaveritaitojen opetuksen määrää ja sen pakollisuutta opetussuunnitelmassa.
Harkimon mielestä kiusaajien on saatava kovempia rangaistuksia, ja ennen kaikkea kiusattujen mutta myös kiusaajien on saatava parempaa tukea.
– Ehdotankin, että kouluihin otetaan pelkästään kiusaamiseen keskittyviä henkilöitä. Hänellä voisi olla useampiakin kouluja. Oppisi tuntemaan ongelman paremmin, nyt se on aina eri tahojen käsissä, Harkimo näki.
Keskustan Petri Honkosen mukaan on kysyttävä, onko erityisluokkia nykyisin liian vähän ja saavatko erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsemansa tuen.
– Opettajilta ja myös useilta lasten vanhemmilta saadun palautteen perusteella näin ei tapahdu.
Honkosen mukaan kiusaamiseen sen kaikissa muodoissaan tulee puuttua jämäkästi, ja kiusaajan on myös kannettava vastuu teoistaan.
– Kiusatun väistyminen toiseen kouluun ei ole ratkaisu ongelmiin.
Koulupäivä on Honkosen mielestä rauhoitettava ulkoisilta, keskittymistä häiritseviltä ärsykkeiltä.
– Älylaitteiden aiheuttama levottomuus ja mahdollisuus kiusata toisia oppilaita eivät kuulu kouluun eivätkä myöskään vapaa-aikaan. Vanhempien vastuu valvoa lasten elämää digitaalisessa todellisuudessa ja maailmassa korostuu.
Perussuomalaisten Sara Seppänen pohdiskeli aikuisten käytöksen roolia Viertolan kouluampumisen kaltaisten tekojen ehkäisemiseksi.
– Kunnioitammeko me toisiamme, vaikka asioista olisimme eri mieltä? Aika usein keskustelut, etenkin sosiaalisessa mediassa, ovat henkilöön tai henkilöihin keskittyvää vähättelyä, alistamista ja kiusaamista. Tätä tapahtuu etenkin politiikkaan liittyvissä keskusteluissa. Me olemme esimerkkejä.
Keskustelualoitteen tekijä, suurimman eduskuntaryhmän kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttinen korosti, että turvattomasta koulumaailmasta ei saa tulla uusi normaali.
– Syrjään jääminen, häirintä tai väkivalta eivät yksinkertaisesti kuulu kouluihin. Me haluamme lähettää suomalaisiin koteihin ja kouluihin selkeän viestin siitä, että me päättäjät teemme kaikkemme, jotta tämä kehitys nyt katkaistaan.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo näki, että eriarvoistuminen on niin koulujen välillä kuin niiden sisälläkin on tutkitusti kasvava ongelma.
– Tämän ilmiön kitkemisessä meillä on tässä salissa paljon valtaa. Kyse ei ole vain koulujen tai lastensuojelun resursseista. Iso kysymys on myös, että emme kasvata lapsiköyhyyttä ja osattomuutta, jonka vaikutukset voivat näkyä läpi elämän ja sukupolvelta toiselle.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen (kd.) muistutti, että lasten hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä, eikä mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä lopulta voi korvata perhettä kasvattajana.
– Jos perhe ei suoriudu tehtävästään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kotien ja perheiden merkitys tulee tunnistaa, tunnustaa ja sitä arvostaa sekä tukea kaikessa päätöksenteossa, Räsänen vaati.