Hallitus yrittää kitkeä ihmiskauppaa kymmenillä toimenpiteillä – tietoa halutaan lisää niin poliisille kuin terveydenhuoltoonkin

Hallitus pyrkii kitkemään ihmiskauppaa kymmenillä toimenpiteillä uudessa ihmiskaupan vastaisessa toimintaohjelmassa.

Suomi on saanut useiden vuosien ajan kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä huomautuksia riittämättömistä toimista ihmiskauppaan puuttumisessa.

–  Uskon, että toimintaohjelman toimenpiteillä pystymme vastaamaan myös saamiimme suosituksiin ja huomautuksiin, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Toimia on lueteltu ohjelmassa kaikkiaan 55. Oikeusministeriön mukaan ihmiskaupan tunnistamista on tarpeen kehittää koko rikosprosessissa. Tavoitteena on, että kaikki työn kannalta keskeiset viranomaiset poliisista syyttäjiin ja rikosseuraamusalaan tuntevat ihmiskaupan peruspiirteet sekä osaavat puuttua siihen ja ohjata uhrit avun piiriin.

Ihmiskauppa tulee edelleen harvoin ilmi uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta.

–  Tavoitteena on, että uhrit kokevat realistisena ja itselleen turvallisena vaihtoehtona hakeutua viranomaisavun piiriin, hakea oleskelulupaa ja tehdä rikosilmoitus kokemastaan hyväksikäytöstä, Henriksson sanoi.

Helsingin Sanomat kertoi huhtikuun lopulla laajassa tutkivassa jutussaan, että poliisin ihmiskauppatutkinnoissa on hälyttäviä puutteita. Lehden selvityksen perusteella tapauksia ei usein oteta tutkintaan lainkaan tai ne tutkitaan puutteellisesti, minkä jälkeen tutkinta päätetään.

Valtioneuvoston torstaina hyväksymän ohjelman tavoitteena on vähentää ja ehkäistä ihmiskauppaa, edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa.

–  Meidän täytyy panostaa myös niiden viranomaisten osaamiseen, jotka toistaiseksi ehkä vähemmän ovat olleet tekemisissä ihmiskaupan vastaisen työn kanssa, sanoi oikeusministeriön ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth tiedotustilaisuudessa.

Esimerkiksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tietoisuutta ihmiskaupasta halutaan parantaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestää koulutusta uhrien auttamiseksi.

Ihmiskaupan vastaiseen työhön on ohjelman kautta tarkoitus suunnata rahoitusta vuosina 2021–2023 yhteensä 630  000 euroa.

Myös ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan kehittämässä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kesänä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia uusi laki ihmiskaupan uhrien auttamiseksi vuoden 2022 loppuun mennessä.

Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila pitää toimintaohjelmaa hyvänä ja oikeansuuntaisena, mutta katsoo joidenkin asioiden vielä jääneen ohjelman ulkopuolelle. Hän on myös itse ollut mukana toimintaohjelman työryhmässä.

Marttila kiittelee erityisesti konkreettisia toimenpiteitä, joiden toteuttamista hän pitää realistisena ohjelmakauden aikana. Hän olisi kuitenkin toivonut ohjelmaan myös toimenpiteitä uhrien korvauksiin liittyen.

–  Se on nimenomaan ollut ongelma, että vaikka korvauksia määrättäisiin oikeudessa, uhri ei välttämättä konkreettisesti ikinä saa niitä rahoja, Marttila sanoo STT:lle.

Marttilan mukaan näin voi käydä esimerkiksi tapauksissa, joissa työperäistä hyväksikäyttöä selvitettäessä tulee ilmi myös verorikoksia. Tällöin verottaja voi ulosmitata saatavansa jo ennen tuomiota, eikä uhrin korvauksiin jää mitään, vaikka poliisi olisi takavarikoinut epäillyn omaisuutta nimenomaan uhrin korvaussaatavien turvaamiseksi.

Myös uhrien ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeutta koskeviin kysymyksiin pitäisi Marttilan mielestä kiinnittää vielä enemmän huomiota. Pelko oleskeluoikeuden menettämisestä on yleisin yksittäinen asia, joka estää hyväksikäytön uhriksi joutuneita Rikosuhripäivystyksen asiakkaita puhumasta viranomaisille tilanteestaan, Marttila kertoo.