Hallitus tiiviisti mukana työmarkkinaneuvotteluissa – läpimurto kiinni paikallisen sopimisen ratkaisuista
Yhteiskuntasopimuksen elementit alkoivat olla koossa, kun työmarkkinajärjestöt jatkoivat neuvotteluitaan torstaina. Läpimurto neuvotteluissa oli kuitenkin erityisesti kiinni paikallisen sopimisen ratkaisusta.
Palkansaajapuoli jätti työnantajille torstaina oman ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksesta, jonka hyväksymisestä ei vielä alkuillasta ollut tietoa.
Yhteiskuntasopimuksen sisältämien kiristysten suuruuteen on vaikuttamassa se, kuinka kireä kokonaisuus paikallisen sopimisen pelisäännöistä syntyy.
Paikallisen sopimisen neuvotteluiden kuvattiin vielä torstaina etenevän tahmeasti.
Hallitus on seurannut tiiviisti Etelärannassa käytyjä neuvotteluita.
Torstaina hallituksen edustajat tapasivat osapuolet kahteen otteeseen.
– Hallituksen viesti on, että sopikaa ja pitäkää rimaa korkealla, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi STT:lle eduskunnassa.
Mitä kunnianhimoisempi ratkaisu on, sitä parempi se on Sipilän mukaan työllisyystavoitteiden näkökulmasta.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) toivoi, että työmarkkinajärjestöt pääsevät sopuun yhteiskuntasopimuksen ja paikallisen sopimisen lisäksi keskitetystä palkkaratkaisusta ensi vuodelle.
Palkansaajat ja Kuntatyönantajat ovat halunneet osaksi yhteiskuntasopimusta myös palkkaratkaisun, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt, että palkoista päätettäisiin liittokierroksella ensi syksynä.
Stubb toivoo, että yhteiskuntasopimus on valmis kehysriiheen eli huhtikuun alkuun mennessä.
Suomalaisten työaika todennäköisesti pitenee yhteiskuntasopimuksen myötä, mutta epävarmaa on, kuinka paljon.
Vielä vuosi sitten neuvotteluiden alkaessa puhuttiin työajan pidentämisestä jopa sadalla tunnilla.
Yhden hyvin asioista perillä olevan lähteen mukaan keskustelua on viime aikoina käyty noin kymmenen tunnin pidennyksestä.
Tilanteen nopeaa muuttumista kuvaa se, että toisen lähteen mukaan työaika olisi pidentymässä selvästi enemmän, jos sopimus syntyy.
Yhtenä todennäköisenä tapana pidentää työaikaa on pidetty ainakin helatorstain muuttumista palkattomaksi vapaapäiväksi.
Ensimmäisen sairauspäivän karenssi ja sitä seuraavien päivien omavastuu on tiettävästi ollut sekin edelleen esillä neuvotteluissa työnantajapuolen esityksestä. Kysymys on vaikea palkansaajapuolelle.
Leikkuriin ovat uhanneet joutua myös yli kuuden viikon lomat, joita on julkisella sektorilla ja muun muassa toimittajilla.
Palkansaajien esityksen mukaan lomat olisi mahdollista säilyttää toisaalta tehtäviä leikkauksia vastaan.
Kolme neuvotteluita läheltä seuraavaa lähdettä pitää lähes varmana, että työnantajien maksamista sivukuluista osa siirretään työntekijän maksettavaksi.
Elementin uskotaan olevan lähes varmasti mukana lopullisessa ratkaisussa, koska se on tehokas ja helppo keino alentaa työvoimakustannuksia.
Neuvotteluissa on pyöritelty mallia, jossa maksuja liikuteltaisiin noin prosentin verran vuosiansioista. Näin työn teettäminen tulisi työnantajalle prosentin halvemmaksi, kun taas palkansaajan maksut nousisivat.
Keskituloiselle jäisi vuodessa käteen noin 300 euroa vähemmän verojen keventymisen tasapainottaessa vaikutusta.
Myös SAK ehdotti sivukulujen osittaista siirtoa loppuvuodesta antamassaan tarjouksessa.