Hallitus pohtii eläkeputken poistoa ja ikääntyneiden irtisanomissuojan vahvistamista – professori ei pidä ideaa ihan pähkähulluna
STT:n tietojen mukaan hallituksessa on pohdittu niin sanotun eläkeputken poistamista ja toisaalta ikääntyneiden irtisanomissuojan vahvistamista.
Taloustieteen professori Roope Uusitalo ei pidä ideaa ihan pähkähulluna.
Hänen mielestään ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että irtisanomissuojan parantaminen kompensaationa eläkeputken poistamiselle olisi nettona työllisyyttä vahvistava muutos.
Uusitalon mukaan on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, että eläkeputkella on negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Sen poistamisen on arvioitu tuovan noin 10 000 työllistä lisää yksinkertaisten laskelmien perusteella.
Irtisanomissuojan parantamisen nettovaikutus työllisyyteen sen sijaan on Uusitalon mukaan epäselvä, joidenkin tutkimusten mukaan sillä on positiivinen ja joidenkin mukaan negatiivinen vaikutus.
– Tästä syystä ei ole työllisyyden kannalta ihan kuolleena syntynyt ajatus, että jos työttömyysputki poistetaan, niin sitä jollakin tavoin kompensoitaisiin irtisanomissuojaa parantamalla. Sen ei tarvitse olla irtisanomisjärjestystä koskeva asia, vaan ehkä joustavampi tapa olisi joku rahallinen kompensaatio, joka pyrkisi korottamaan työnantajan irtisanomiskustannuksia joissakin ikäryhmissä.
Ruotsissa on voimassa lakisääteinen irtisanomisjärjestys, jossa työsuhteen pituus määrää sen, ketkä joutuvat lähtemään ensimmäiseksi.
Suomessa irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä on kirjoitettu moniin työehtosopimuksiin, mutta ne eivät ole yhtä tiukkoja kuin Ruotsissa, eikä niitä siis ole laissa.
– Irtisanomisjärjestys on menettely, joka parantaa lähtökohtaisesti pitkään yrityksessä olleen työntekijän asemaa, ei se liity suoraan ikään, Uusitalo sanoo.
Suomea ja Ruotsia on vertailtu useissa tutkimuksissa, ja lopputulema on, että vanhempia ikäluokkia irtisanotaan vähemmän Ruotsissa, jossa on tiukemmat irtisanomisjärjestystä koskevat säännökset.
STT:n tietojen mukaan eläkeputken poiston ja irtisanomissuojan koplaaminen yhteen on hallituspuolueissa pyöritelty ajatus. Työmarkkinajärjestöt eivät ole asiasta sen kummemmin keskustelleet. Järjestöistä tähdennetään, että eläkeputken poistamisesta ei ole sovittu, mutta keskusteltu siitä on, koska Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on sen esille nostanut.
– Työttömyysturvan lisäpäivät on varmasti siellä kovien toimien kärkipäässä, mitä joudutaan käymään läpi, sanoo SAK:n Jarkko Eloranta STT:lle.
– Olemme siihen todenneet, että etuuden leikkaus ei tätä hommaa ratkaise, vaan tarvitaan myös muita toimia. Varmaan irtisanomissuojasta noin yleisesti sitten puhutaan, kun mietitään, miten työntekijöiden turvaa voidaan parantaa, jos työttömyysturvan lisäpäivät lähtee.
SAK nosti hiljattain jälleen pöydälle yhtenä keinona irtisanomisjärjestyksen, mutta Elorantakin myöntää, että sille eivät ole lämmenneet edes muut palkansaajajärjestöt.
Hallituspuolueetkin ovat olleet varovaisia lausumaan kantojaan. Viimeksi asiasta puhuttiin SAK:n aloitteesta vuonna 2018, ja silloin esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi ehdotuksen.
Juttua ja otsikkoa täydennetty klo 15.56.