Hallitus haluaa vähentää liikenteen päästöjä radikaalisti vuosikymmenessä – henkilöautojen määrä kasvanut silti väkilukua nopeammin 2010-luvulla

Väki vähenee monissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa, mutta autojen määrä niissä kasvaa.

Ainoastaan muutamissa suurimmissa kaupungeissa autojen määrä on väkilukuun suhteutettuna kääntynyt laskuun.

Henkilöautokanta on koko Suomessa kasvanut 2010-luvulla väestön määrää nopeammin.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä kasvoi vuosien 2011 ja 2018 välillä lähes 170 000:lla, kun väestö kasvoi vastaavana aikana noin vajaalla 120 000:lla.

Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. STT tarkasteli liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrää kaikissa yli 20 000 asukkaan kaupungeissa ja kunnissa vuosina 2011 ja 2018. Henkilöautojen määrää verrattiin kuntien väkilukuun vastaavina vuosina.

Liikennekäytössä on tällä hetkellä yli 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista sähkö- ja hybridiautoja on pieni murto-osa eli reilut 15 000.

Samaan aikaan, kun autojen määrä kasvaa, pyrkii pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus vähintään puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan autojen lukumäärän lisäksi tulisi myös tarkastella autojen päästöjä ja autoilla ajettua määrää.

– Tavoite on saada liikenne päästöttömäksi, ei poistaa liikennettä, sanoo ministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen.

– Mutta jos nyt mietitään liikenteen ilmastotavoitteita, on selvää, että lisätoimia tarvitaan, hän jatkaa.

Suomalainen ajoi viime vuonna keskimäärin 12 vuotta vanhalla autolla ja liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 157 grammaa kilometriä kohden.

Päästölukema on laskemaan päin, mutta vielä kaukana 50 gramman kilometripäästöistä, joka EU:ssa katsotaan puhtaaksi henkilöautoksi.

LVM:n Antikaisen mukaan on tärkeä saada autokantaa uudistettua.

Tavoitetta edistävät EU:n autonvalmistajille asettamat päästölinjaukset, jotka ohjaavat vähäpäästöisempien autojen valmistukseen.

Lisäksi sähköautojen hintojen ennakoidaan Antikaisen mukaan putoavan lähitulevaisuudessa polttomoottoriautojen hintaluokkaan.

– Olemme siirtymässä kohti vähäpäästöisempää liikennettä. Lähinnä haaste on, että missä aikataulussa se tulee tapahtumaan.

Vähäpäästöinen liikenne ei kuitenkaan toteudu ilman keppiä. Liikenteen verotus on havaittu tehokkaimmaksi keinoksi ohjata liikenteen päästöjä.

– Liikenteen ilmastopolitiikassa on lähdetty ”saastuttaja maksaa” -periaatteesta. Toisaalta siirtymä pitää tehdä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Yleinen näkemys kuitenkin on, että pidemmällä aikavälillä meidän pitää päästä fossiilisista polttoaineista eroon, se on selvä, Antikainen sanoo.

Palveluverkon heikkeneminen ja autoilun lisääntymistarve on itseään ruokkiva kierre.

Kouvolan yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen

Useissa muuttotappiokunnissa henkilöautojen määrä on nurinkurisesti lisääntynyt väestön harventuessa.

Kymenlaaksossa runsaan 80 000 asukkaan Kouvolassa väkiluku on 2010-luvulla vähentynyt yli neljällä tuhannella, mutta samaan aikaan henkilöautoja on tullut tuhat lisää.

Yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen Kouvolan kaupungilta uskoo, että autojen lisääntymiseen on osaltaan vaikuttanut vuonna 2009 tapahtunut kuntaliitos.

Hiljalleen julkiset palvelut, kaupat ja harrastukset ovat siirtyneet taajamista suurempiin kuntakeskuksiin.

– Palveluverkon heikkeneminen ja autoilun lisääntymistarve on itseään ruokkiva kierre. Kotikulmien sijaan palvelut hankitaan automatkan aikana jostakin muualta. Oman kylän palvelu kituu entisestään, Luukkonen kertoo sähköpostitse.

Lisäksi julkinen liikenne on Luukkosen mukaan kattavuudeltaan rajoittunutta ja maaseudulta se on poistunut liki kokonaan.

Ilman vahvaa julkista tukea kilpailukykyistä joukkoliikennettä ei pystytä järjestämään, eikä siihen tähän mennessä ole ollut riittävästi tahtoa tai resursseja.

– Edellä luetellut seikat käytännössä pakottavat auton hankkimiseen, jos Kouvolassa haluaa asua ja selvitä jouhevasti käytännön arjesta, Luukkonen sanoo.

Kouvolan tapaan myös esimerkiksi Salon ja Kotkan väkiluku on vähentynyt tuhansilla viimeisen kahdeksan vuoden aikana, mutta henkilöautojen määrä on sitkeästi kasvanut.

Auton omistus on hieman vähentynyt suhteessa väkilukuun ainoastaan kolmessa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.

Turussa autojen määrä ei ole kasvanut. Vähiten autoja omistetaan Helsingissä, jossa auto löytyy vain joka kolmannelta.

Liikennetutkija Katja Moilanen Helsingin kaupungilta sanoo, että auton omistamiseen vaikuttavat monet asiat, muun muassa joukkoliikenteen tarjonta ja kaupunkisuunnittelu.

– Jos tarkastellaan koko Suomen mittakaavassa, niin Helsingissä on hyvin kilpailukykyinen joukkoliikenne sekä hyvät kävely- ja pyöräilyolosuhteet. Välimatkat ovat kohtuullisen lyhyitä.

Moilasen mukaan esimerkiksi Länsimetro ja kaupunkipyörät saattavat edelleen vähentää henkilöautojen käyttötarvetta pääkaupunkiseudulla.

Vaikka vain kolmannes Helsingin reilusta 600 000 ihmisestä omistaa auton, on Helsingissä edelleen eniten autoja Suomessa eli yli 200 000.

Liikenteen päästöjä pitäisi saada leikattua noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, jolloin Helsingin on määrä olla hiilineutraali.

– Meidän täytyy pystyä kasvattamaan kestäviä kulkutapoja, Moilanen sanoo.