Hallitus haluaa ottaa mallia Ruotsista – rikollisesti hankitun omaisuuden poisottaminen helpottuu
Ruotsissa voidaan uuden lain myötä takavarikoida rikollista alkuperää olevaa omaisuutta, vaikka henkilön ei voitaisi todistaa syyllistyneen rikokseen. Tarkoitus on tällä kitkeä jengirikollisuutta.
Myös Suomessa aiotaan Ruotsin mallin mukaisesti helpottaa omaisuuden poisottamista, jos on perusteltu syy epäillä omaisuuden olevan rikollisesti hankittu.
Oikeusministeriö asetti syksyllä työryhmän valmistelemaan laitonta alkuperää olevan omaisuuden poisottamista helpottavaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi vaatimukset oikeudenkäynnistä edellytyksenä omaisuuden poisottamiselle voivat keventyä ja selvitysvelvollisuus omaisuuden alkuperästä siirtyä viranomaisilta omaisuuden haltijalle itselleen.
Ruotsin uuden lain mukaan henkilön, jolla on esimerkiksi suuria määriä käteistä, suuria pankkisaldoja tai luksustavaroita ilman niitä selittäviä laillisia tuloja, tulee pystyä selittämään, miten omaisuus on hankittu. Laki kattaa myös lapset ja nuoret sekä vakavan mielenterveyden häiriön aikana toimineet henkilöt.
– Myös Suomessa tarvitaan kovia tehokkaita keinoja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jengirikollisuus houkuttelee vähemmän, kun sillä saavutetut pikavoitot voidaan takavarikoida, oikeusministeri Leena Meri sanoi ministeriön lausunnossa.
Lokakuussa aloittaneen työryhmän ohjenuorana on Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelma sekä EU:n direktiivi viime keväältä.
Työryhmän puheenjohtaja Sampo Brander kertoi perjantaina STT:lle, että työryhmä tutkii vielä direktiiviä sekä Ruotsin ja muiden maiden lainsäädäntöä.
– Edessä on iso savotta pelkästään sen takia, että EU:n direktiivi on aika pitkä. Siinä on 38 artiklaa, eli aika paljon täytyy käydä läpi kansallisen lainsäädännön sisältöä ja katsoa, että vastaako se tätä direktiiviä. Jos se ei vastaa, niin pitää siltä osin muuttaa, Brander sanoi.
Tavoitteena on antaa lopullinen hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2026.
EU:n direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyy marraskuussa 2026. Siihen mennessä lain tulisi siis olla astunut voimaan.
Branderin mukaan Suomessa voidaan nykyiselläänkin joissain tapauksissa tuomita menetetyksi myös sellainen omaisuus, jota ei pystytä yhdistämään mihinkään yksittäiseen rikokseen tai ilman että ketään tuomitaan rikoksesta. Rikoksen tekijällä on jo joissain tapauksissa todistustaakka siitä, että omaisuus on laillisista lähteistä.
Brander itse katsoo, että keinojen koventaminen voi auttaa jengirikollisuuden torjumisessa.
– Järjestäytyneen rikollisuuden keskeisenä motiivina on tietysti taloudellisen hyödyn saaminen. Siksi hyötyyn puuttuminen on lähtökohtaisesti hyvin tehokas ja tärkeä tapa torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, hän uskoi.