Hallitus esittää, että kiireettömään hoitoon tulisi päästä viikossa sekä fyysisten että psyykkisten vaivojen takia

Hallituksen esitys hoitotakuun kiristämisestä on valmistunut, ja se lähetettiin lausuntokierrokselle keskiviikkona. Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään perustason hoitoon pääsisi seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy nopeutuisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

–  Suomalaisessa terveydenhuollossa on liian usein laitettu ihminen odottamaan johonkin jonoon. Luoviminen ihmisten siirtämiseksi jonosta toiseen maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin näiden vaivojen hoitaminen tiukalla määräajalla suoraan kuntoon, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Tulevien hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömän yhteyden terveyskeskukseen ja myös yksilöllisen arvion hoitonsa tarpeesta.

Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse määräajassa, sen on hankittava palvelut muilta palveluntuottajilta. Hyvinvointialue voi ostaa palveluita toiselta hyvinvointialueelta, ostopalveluina yksityiseltä palveluntuottajalta tai palvelusetelillä kuten nykyisinkin.

–  Uutta on, että jo ensimmäisen hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tulee tehdä arvio siitä, pystytäänkö hoito järjestämään omassa sote-keskuksessa, omalla hyvinvointialueella vai tulisiko se hankkia muilta palveluntuottajilta, sanoi lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Hoitotakuu koskee myös opiskeluterveydenhuoltoa ja vankiterveydenhuoltoa.

Lausuntokierros päättyy 4. tammikuuta. Lain on määrä edetä eduskuntaan kevättalvella ja tulla voimaan huhtikuussa 2023.

Tällä hetkellä hoitotakuun toteuttamiseen on varattu 95 miljoonaa euroa. STM:n kustannusarvio on reilut sata miljoonaa euroa.

–  Siinä haarukassa liikutaan, että noin sadan miljoonan, reilun sadan miljoonan euron panostuksesta on kysymys, Kiuru sanoi.

Vaikutusarviointi käydään Kiurun mukaan kuitenkin vielä tarkasti läpi sen jälkeen, kun lausuntokierroksen palautteet on kentältä saatu.

Luonnoksessa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden esityksen toimeenpanon kannalta suurin riski on henkilöstön saatavuus.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottokäyntien lisääntymisestä aiheutuva lisäystarve olisi luonnoksen mukaan noin 495 lääkärin ja 420 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan henkilötyövuotta vuonna 2023. Seuraavana vuonna tarve olisi 605 lääkärin ja 455 sairaanhoitajan henkilötyövuotta ja sitä seuraavana 620 lääkärin ja 425 sairaanhoitajan henkilötyövuotta.