Edessä on jännittävä kehysriihi – Hallituksen ratkottavana niin työttömyysturvan kohtalo, alentuneiden Veikkausvarojen kompensointi kuin turvetuottajien ahdinko

Ensi viikon puoliväliriihestä odotetaan liutaa vaikuttavia toimia, joilla työllisyys paranee ja julkinen talous lähtee tasapainottumaan.
Kehysriihi

Hallitus kokoontuu ensi keskiviikkona ja torstaina neuvottelemaan koronan kolhaiseman valtion talouden suuntaviivoista tuleville vuosille. Hallituksen kauden niin sanotusta puoliväliriihestä odotetaan vaikuttavia toimia, joilla työllisyys paranee ja julkinen talous lähtee tasapainottumaan.

Hallituksen yhteisenä tavoitteena on velkaantumisen taittuminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, missä on koronakriisin hoidon takia kasvaneen velan jäljiltä tekemistä.

Etenkin vasemmistopuolueet korostavat, että orastavaa kasvua ei pidä lähteä vaarantamaan liian varhaisilla sopeuttamispäätöksillä.

Valtiovarainministeripuolue keskusta lähtee siitä, että sopeutus tehdään rakenteellisilla uudistuksilla – mitä enemmän niitä saadaan aikaiseksi, sitä vähemmän tarvitaan jatkossa pidemmän päälle menoleikkauksia tai verojen korotuksia.

Hallituksen on määrä palata ensi vuonna normaaliin kehykseen eli siihen menotasoon, josta hallituskauden alussa on sovittu. Se tarkoittanee sitä, että joistakin ensi tai sitä seuraavalle vuodelle jo suunnitelluista menoista on tingittävä. Vaikeita paloja ovat muun muassa Veikkauksen tuoton alentumisen vaikutukset edunsaajiin ja sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset muutoskustannukset.

Kasvun vauhdittamista ja työllisyyden vahvistamista pidetään yleisesti tärkeänä, jotta Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun.

Työllisyyspäätökset ovat olennainen osa talouden isoa kuvaa, mutta niiden pitäisi olla sellaisia, jotka myös tasapainottavat julkista taloutta. Hallituksen tavoitteena on tehdä vaalikauden aikana päätökset, joilla saadaan 80  000 työllistä lisää vuosikymmenen loppuun mennessä. Syksyn budjettiriihessä tästä saatiin kasaan noin 30  000.

Useimpien hallituspuolueiden mielestä 20  000–30  000 työllisen tavoitteeseen on nyt mahdollista päästä. Erityisen vaikea kysymys koskee kuitenkin ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Keskusta ja valtiovarainministeriö ajavat ansiosidonnaisen turvan porrastamista työuran keston perusteella, mutta muitakin vaihtoehtoja pöydällä tiettävästi on. Vihreät ja RKP kannattavat työttömyysturvan kiristämistä, vasemmistoliitto vastustaa ja SDP on valmis katsomaan vaihtoehdot, kunhan porrastus tehdään oikeudenmukaisesti ja ilman isoa leikkausta.

Hallitus etsii riihessä ratkaisua Veikkauksen tuottojen alenemisen kompensointiin edunsaajille, kuten kulttuuri- ja liikuntajärjestöille.

Veikkauksen tuottoja ovat kuihduttaneet sekä rahapeliautomaattien sulkeminen koronapandemian vuoksi että rahapelihaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet. Viime vuonna menetykset kompensoitiin täysimääräisesti vielä tälle vuodelle.

Hallituspuolueissa ei olisi haluja leikata merkittävästi rahoitusta edunsaajilta ensi vuonnakaan, mutta ongelmana on täyden kompensoinnin hinta. Rahapelitoiminnan tuottojen on arvioitu vähentyvän tänä vuonna noin 300 miljoonalla eurolla.

Ilmastotoimista kiistaa herättää jälleen turve, mutta tällä kertaa kyse on vaikeuksiin joutuneiden tuottajien tilanteen helpottamisesta.

Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessä tuplata turpeen veron vauhdittaakseen sen energiakäytön alasajoa hallitusohjelman tavoitteiden täyttämiseksi. Turpeen käyttö on kuitenkin vähentynyt odotettua nopeammin, sillä siihen ratkaisevasti vaikuttava päästöoikeuden hinta on noussut syksyn jälkeen reippaasti.