Hallituksen aikeille paperittomien terveydenhuollon kaventamisesta laajaa kritiikkiä
Hallituksen suunnitelmat rajoittaa paperittomien eli laittomasti maassa oleskelevien ihmisten terveyspalveluita saavat runsaasti arvostelua perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella.
Muun muassa Hus-yhtymä vastustaa kaavailtua lakimuutosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan pitää lakimuutosta ongelmallisena. Myös moni muu lausunnonantaja suhtautuu suunnitelmiin kriittisesti.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on valmistellut lakimuutosta, jonka mukaan paperittomat olisivat jatkossa oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon. Paperittomilta poistuisi oikeus saada välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita.
Paperittomien terveydenhuollon kaventaminen ei koskisi lapsia, ja myös esimerkiksi raskaana olevat ja vakavasti pitkäaikaissairaat saisivat jatkossakin välttämättömät palvelut.
Paperittomien oikeuksia terveyspalveluihin laajennettiin viime vaalikaudella. Nykyhallituksen ajama muutos käytännössä kumoaisi viime vaalikauden päätöksen.
Hallitus perustelee lakimuutosta talouden ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisella. Tavoitteena on myös hillitä laitonta maahantuloa. Kaavailtu lakimuutos on osa hallitusohjelmaan kirjattua vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen pakettia.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla vastaava Hus katsoo, että nykylainsäädäntö soveltuu hyvin ohjaamaan paperittomien terveyspalveluiden järjestämistä.
Hus huomauttaa, että nykysääntely on ollut voimassa vasta puolitoista vuotta, joten toistaiseksi on haastavaa arvioida sen vaikutuksia.
– Syntyykin sellainen vaikutelma, että ehdotettavan lakimuutoksen taustasyyt ovat enemmän puoluepoliittisia kuin havaituista todellisista ongelmista johtuvia, Husin lausunnossa sanotaan.
Lausunnon ovat antaneet johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.
Husin mukaan suurin osa paperittomien välttämättömästi hoidettavista sairauksista ja vammoista on sellaisia, jotka hoitamattomina pahenevat ja muuttuvat kiireellisesti hoidettaviksi.
Hus arvioi, että suunniteltu lakimuutos siirtäisi hoitovastuuta perusterveydenhuollosta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon.
– Sääntelyn tiukentaminen vastaamaan suunnilleen aikaisempaa tulisi siten todennäköisesti pikemminkin lisäämään laittomasti maassa olevien potilaiden hoitoon käytettävää resurssia.
THL:n mukaan lakimuutos vaarantaisi perustuslaissa turvattuja oikeutta elämään ja oikeutta välttämättömään huolenpitoon. THL ei ennakoi lakimuutoksella olevan merkittäviä myönteisiä talousvaikutuksia.
– Esitetty sääntelyratkaisu voi johtaa peräti terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun, THL sanoo.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää lakiehdotusta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta vähintään ongelmallisena.
– Pidän kyseenalaisena, voidaanko ehdotuksen katsoa täyttävän palveluilta edellytettävän vähimmäistason, Sakslin kirjoittaa.
Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomen noin 3 000–6 000 paperittomasta suurin osa asuu Helsingissä tai sen lähialueilla.
Helsingissä vuodesta 2018 alkaen palvelut on laajennettu paperittomien osalta myös välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Vartiaisen mukaan paperittomien määrä Helsingin terveyspalveluissa ei ole ollut ongelma. Helsingin kaupunki ei kannata lakimuutosta.