Halla-ahon valiokuntapuheenjohtajuudesta käytiin poikkeuksellinen lippuäänestys – taustalla RKP:n Eva Biaudet’n vaatimus
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon valinta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon varmistui keskiviikkona.
Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) erosi tehtävästä viime viikolla sen jälkeen, kun hänen Twitterissä esittämistään Nato-arvioista syntyi julkinen kohu.
Valiokunta valitsi Halla-ahon puheenjohtajakseen suljetulla lippuäänestyksellä. Halla-aho sai tarvittavan enemmistön eli yksitoista ääntä. Tyhjiä ääniä annettiin kuusi.
Valiokunnan puheenjohtajan valitseminen suljetulla lippuäänestyksellä on poikkeuksellista. Yleensä lähtökohtana on, että puheenjohtajaksi valitaan edustaja, jota kyseisen valiokunnan puheenjohtajuuden saanut eduskuntaryhmä tehtävään esittää. Valiokunnan puheenjohtaja valitaan näin ollen käytännössä eduskuntaryhmässä.
Ulkoasiainvaliokunnassa istuva perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ihmetteli Twitterissä poikkeuksellista lippuäänestystä. Tavion mukaan lippuäänestys järjestettiin RKP:n vaatimuksesta.
– Äänestys oli pikkusieluinen protesti osalta hallituspuolueita. Viesti oli, että puolueiden yhdessä sopimaa eduskunnan paikkajakoa ei kunnioiteta, Tavio kirjoitti Twitterissä.
RKP:n ainoana edustajana ulkoasiainvaliokunnassa istuva Eva Biaudet myöntää, että suljettu lippuäänestys järjestettiin hänen aloitteestaan. Hänen mielestään Halla-aho ei ole sopiva henkilö valiokunnan puheenjohtajaksi.
– Halla-aho on poikkeuksellinen henkilö siinä mielessä, että hänet on useamman kerran tuomittu viharikoksista, joita hän ei kadu. Hän ei kunnioita ihmisoikeuksia. Hän on kirjoituksissaan toivonut poliittisten vastustajiensa tulevan raiskatuksi omien näkemystensä vuoksi ja hän on silloin maininnut minut nimeltä. Minun on henkilökohtaisesti hyvin vaikea tuntea luottamusta häntä kohtaan, Biaudet sanoi STT:lle.
Biaudet muistuttaa, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalla on tärkeä rooli koko ulkoasiainvaliokunnan edustajana kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä, minkä vuoksi tehtävässä vaaditaan laajempaa luottamusta kuin vain oman eduskuntaryhmän luottamusta.
– En halua olla mukana normalisoimassa, että on OK, että meitä edustaa ihminen, joka kokee, että vihapuhe ja syrjintä ovat OK. Sen takia halusin äänestyksen, jossa voin äänestää tätä vastaan, Biaudet sanoo.
Biaudet muistuttaa myös, että vuonna 2012 Halla-aho erosi hallintovaliokunnan puheenjohtajuudesta sen jälkeen, kun hän oli saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tuolloin eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat yksimielisiä siitä, ettei Halla-aho voi jatkaa hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tuolloinen puheenjohtaja ei osallistunut puheenjohtajien kokoukseen.
– Mielestäni tässä asiassa ei ole tapahtunut muutosta. Halla-aho ei ole ottanut etäisyyttä esittämiinsä näkemyksiin, Biaudet sanoo.