Haavisto: EU vastaa nopeasti, jos Venäjä tunnustaa Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden
EU-maiden ulkoministerit vetoavat Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, ettei tämä tekisi mitään sellaista päätöstä, joka rikkoisi kansainvälistä oikeutta ja kyseenalaistaisi tien Minskin sopimuksen toteuttamiseksi.
EU-ulkoministerit olivat tänään koolla Brysselissä. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan kokouksessa seurattiin päivän mittaan Venäjän kannanottoja ja Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksen julkisia johtopäätöksiä.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Putin on kertonut päättävänsä Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisesta vielä maanantain aikana.
Kyseisillä alueilla Venäjän tukemat separatistit ovat sotineet ukrainalaisjoukkoja vastaan jo kahdeksan vuoden ajan.
Kun Haavisto piti tiedotustilaisuuttaan alkuillasta, Putinin päätöksestä ei ollut vielä tietoa.
– Mikäli näiden itsenäisyys tunnustettaisiin Venäjän puolelta, se rikkoisi tietysti Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja rikkoisi kansainvälistä oikeutta tältä osin. Ja tekisi tyhjäksi sen, miten Minskin sopimuksessa on sovittu tämän alueen rauhanomaisesta ratkaisusta, Haavisto kommentoi.
Ulkoministerien kokouksessa ei tehty vielä ennakolta päätöstä siitä, miten EU reagoi, jos Putin todella tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden. Haaviston mukaan ministerit eivät halunneet kiirehtiä tapahtumien edelle.
– Oletus on se, että hyvin nopea reaktio Euroopan unionilta olisi tulossa, Haavisto kertoi.
Haaviston mukaan EU koordinoisi toimiaan kumppaneidensa kuten Yhdysvaltojen kanssa.
– Sen enempää tästä ei voi vielä sanoa.
Länsimaat ovat jo aiemmin varoittaneet Venäjää massiivisista seurauksista, jos maa laajentaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan. EU:ssa on valmisteltu uutta pakotepakettia, jonka pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi viime viikolla olevan loppusuoralla.
Haaviston mukaan ulkoministerit eivät maanantaina keskustelleet mahdollisten uusien pakotteiden sisällöstä, mutta puheenvuoroja käytettiin siitä, mikä lopulta laukaisisi pakotteet.
Ukraina on esittänyt toiveen, että EU voisi langettaa jo nyt osan suunnitelluista pakotteista Venäjää vastaan. Ajatus on saanut tukea esimerkiksi Liettualta.
Haaviston mukaan kokouksessa tuli esille erilaisia näkemyksiä siitä, milloin pakotteiden tulisi laueta. Haavisto muistuttaa, että päätös pakotteiden laukaisemisesta tulee lopulta tehdä yhdessä EU-maiden kesken.
Tähän mennessä lähtökohtana on ollut, että Venäjän uudet laajat sotatoimet Ukrainaa vastaan laukaisisivat pakotteet.
– Totta kai kaikkein dramaattisin tilanne, joka saatetaan alueella nähdä, on tällainen täyden mittakaavan maahyökkäys esimerkiksi kohti pääkaupunkia Kiovaa, ja sitäkään mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois, Haavisto sanoi.