Guggenheimista uusi ehdotus: Luvassa enemmän yksityistä rahaa

Helsingin kaupunginhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museosta. Yksityistä rahoitusta on luvassa aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa.

Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia.

– Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, Helsingin kaupungin puolelta valmistelua on johtanut sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

Ehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa.

– Ehdotus Guggenheim -museon rakentamisesta ilman valtion investointitukea on tervetullut, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tviittasi keskiviikkona

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa, mistä Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa ja Guggenheimin Tukisäätiön 15 miljoonaa euroa.

Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa.

Tilakustannukset museosta olisivat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, sisäiset tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset.

Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella.

Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa.

Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina.

Guggenheim Helsinki -museon kävijätavoitteet on asetettu 550 000 vuosittaiseen vierailijaan. Viljanen ja Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti ovat luottavaisia, että kävijätavoite on realistinen.

– Se perustuu perinpohjaiseen asiantuntija-arvioon. Esimerkiksi Kansallisgalleriassa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffissa oli viime vuonna yli 500 000 kävijää.

Uudessa ehdotuksessa on korotettu pääsylipun hintaa 12 eurosta 15 euroon. Myös lapsilta perittäisiin kolmen euron pääsymaksu, kun aikaisemmin museovierailu olisi ollut heille ilmainen.

– Pyrkimyksenä on, että löydämme keinon esimerkiksi lahjoittajan, jotta lastenlippu olisi ilmainen, Lahti jatkaa.

Entäpä jos kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Kaatuuko lasku veronmaksajien syliin?

– Ei tule kaatumaan veronmaksajien syliin, jos kävijämäärät eivät toteudu. Me vaadimme sinne pykälän, jossa sanotaan, että riskin lainanotosta ja lainan maksusta, maksaa kävijämäärästä riippumatta Helsingin Guggenheim Tukisäätiö, Viljanen kertoo.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on saanut lahjoituksia, jotka kattavat kokonaisuudessaan lisenssimaksut.

Lahjoittajina on muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiö, Viking Line, Finnair, Lapland Hotels Oy, SOK ja Taksi Helsinki.

Myös yksityishenkilöt kuten Liisa ja Jorma Ollila ja Jari Ovaskainen ovat lahjoittajien joukossa.

Jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen, Guggenheim Helsinki -museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019. Lahden mukaan aikataulussa on huomioitu tontin kaavamuutos ja mahdolliset valitukset.

– Rakentaminen kestää noin kaksi vuotta, eli ovien pitäisi avautua vuonna 2021. Jos kaavasta ei valiteta, aikataulu voi olla nopeampikin, tuumaa Lahti.