G20-maat saivat aikaiseksi laimeat julkilausumat Venäjän hyökkäyssodasta ja ilmastosta – Sotaa ei tuomittu suoraan
Intiassa kokoontuvat G20-maat eivät lauantaina tuomineet julkilausumassaan suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kuten viime vuonna Indonesian Balilla.
Vesitetyssä julkilausumassa vaadittiin vain, että kaikki maat pidättäytyisivät voimankäytöstä ja toisen suvereenin valtion alueiden valtaamisesta.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan vakuutti kuitenkin pitävänsä tulosta hyvänä.
– Meidän näkökulmastamme se toimii. Se vahvistaa periaatteen, jonka mukaan valtiot eivät voi käyttää voimaa vallatakseen alueita, että ydinaseiden käyttö ei ole hyväksyttävää, ja että oikeudenmukaisen rauhan pitää perustua YK:n peruskirjan periaatteisiin mukaan lukien suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, Sullivan luetteli.
G20-maat olivat jo ennen kokousta eri mieltä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Kokouksen aluksi G20 kuitenkin hyväksyi Afrikan unionin virallisesti ryhmän jäseneksi samalla tavalla kuin EU:n aikaisemmin.
Myös ilmastosta saatiin lauantaina aikaiseksi vain varovainen julkilausuma. Suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajat, kuten Saudi-Arabia, Venäjä ja Australia, sekä hiiliriippuvaiset maat, kuten Intia ja Etelä-Afrikka, eivät halua sitoutua luopumaan kokonaan saastuttavista polttoaineista.
YK oli vain päivää aiemmin julistanut luopumisen olevan välttämätöntä nollatavoitteen saavuttamiseksi.
G20-maat lupasivat kolminkertaistaa uusiutuvat energialähteet vuoteen 2030 mennessä, mutta maat sitoutuivat vain hiilenkäytön vähentämiseen ”asteittain” ja ”kansalliset olosuhteet” huomioon ottaen.
G20-maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 85 prosenttia, ja vastaavasti ne myös tuottavat valtaosan ilmaston lämpenemistä aiheuttavista päästöistä maailmassa. Tämän vuoksi G20-maiden päätökset asiassa ovat tärkeitä konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi.