FT: Naton sisällä räjähdysherkkä tilanne – Erdoğan räyhää "hengenvaarallisesta pelistä"
Turkin ja Kreikan välit ovat nyt ”haavoittuvaisemmat ja epävakaammat” kuin kertaakaan sitten vuoden 1996, jolloin maailma seurasi ihmeissään, kuinka kaksi Nato-liittolaista ajautui kohti sotaa kiistassa Imian/Kardakin asumattomista luodoista, jotka sijaitsevat Egeanmerellä.
Näin arvioi istanbulilaisen ajatushautomon, Edamin johtaja Sinan Ülgen The Financial Timesille.
Ankaran ja Ateenan välinen nokittelu on ottanut kierroksia jo pitkään. Etenkin Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ollut pisteliäällä päällä.
Tällä viikolla Erdoğan syytti Kreikkaa ”hengenvaarallisista peleistä”, kun se vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Egeanmeren saarilla. Presidentin mukaan Turkki ei sulje pois mitään keinoja puolustaakseen oikeuksiaan.
Syyskuun alussa Erdoğan jopa totesi, että Turkki voi vallata Kreikan saaria tilanteen niin vaatiessa. Jo kesäkuussa Erdoğan varoitti kreikankielisissä tviiteissään, että Ateena joutuu katumaan tekosiaan, mikäli se menee liian pitkälle saarien linnoittamisessa.
Kiistat merialueista sekä Kyproksen konflikti ovat hiertäneet Ankaran ja Ateenan välejä pitkään.
Kiistojen viimeisin kärjistyminen alkoi siitä, kun Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis vetosi Washingtonin-vierailullaan Yhdysvaltoihin, jotta se ei myisi Turkille F-16-hävittäjiä.
Mitsotakis perusteli toivettaan sillä, että Turkki loukkaa Kreikan ilmatilaa päivittäin. Selkkauksen jälkeen Erdoğan totesi, että hänelle Kreikan pääministeri ei ole enää olemassa.
Tutkija Sinan Ülgen ei pidä mahdottomana, että kiistakumppanit ajautuisivat ”lähelle rajattua sotilaallista selkkausta”. Hänen mukaansa pelkkä erimielisyys kiistellystä saaresta tai kalliomuodostumasta voi riittää yhteenoton syyksi.
Yhdysvallat on seurannut huolestuneena kahden Nato-maan välistä eskalaatiota. Ulkoministeriön tiedottaja Ned Price sanoi tällä viikolla, että Nato-maiden tulisi sopia riitansa diplomaattisin keinoin.
– Meidän pitäisi keskittyä kollektiiviseen uhkaamme eli Venäjän aggressioon.
Tuoreessa CNN Türkin haastattelussa Erdoğan syytti Yhdysvaltoja siitä, ettei suurvalta kohtele kaikkia Nato-maita samalla tavalla. Hänestä ei ole reilua, että Yhdysvallat osoittaa tukea Kreikalle, vaikka Turkin panostukset puolustusliittoon ovat suurimpien joukossa.
Erdoğan korosti, ettei Yhdysvallat voi löytää mistään itselleen Turkin kaltaista kumppania. Presidentti myös sanoi, että Yhdysvaltain Kreikalla lahjoittamien panssaroitujen ajoneuvojen tuomista Egenmeren demilitarisoiduille saarille on mahdotonta hyväksyä.
Erdoğanin haastattelusta uutisoi Turkin hallitusta tukeva Daily Sabah.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta uskoo, että Turkin ongelmallinen rooli hiertää Naton sisällä vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.
Alaranta arvioi Kauppalehden haastattelussa, että Turkki haluaa viedä maailmaan moninapaiseen suuntaan, jolloin se voisi itsenäisesti tasapainoilla eri valtojen keskellä.
Tutkijan mukaan tämä ajattelutapa on konkretisoitunut Suomen kannalta ikävästi, kun Turkki on ryhtynyt jarruttamaan Naton laajenemista Pohjois-Eurooppaan.
Pohjimmiltaan Turkin venkoilussa on kuitenkin Alarannan mukaan kyse siitä, että Ankara haluaa Yhdysvaltojen ja Naton muuttavan linjauksiaan Turkille tärkeissä asioissa.
Käytännössä kyse on Kurdistanin työväenpuolue PKK:n vastaisesta toiminnasta sekä Turkilta evätyistä asejärjestelmistä.
Talousvaikeuksien kanssa painivassa Turkissa järjestetään parlamenttivaalit ensi vuoden kesäkuussa.
Erdoğanin on myös analysoitu haluavan esiintyä vahvana johtajana ulkopolitiikan areenoilla, jotta kansalaisten huomio ei kiinnittyisi pelkästään arjen ongelmiin.