Finnwatch: Aggressiivisesta verosuunnittelusta satojen miljoonien veromenetykset – suureen osaan ei voi puuttua

Verot

Kansalaisjärjestö Finnwatch arvioi aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttavan Suomelle mittavat veromenetykset.

Aiempien tutkimusten ja eri aineistojen pohjalta Finnwatch arvioi, että Suomen verotappiot ovat vuosittain varovaisesti arvioiden noin 430–1 400 miljoonaa euroa.

Kansalaisjärjestö huomauttaa, että määrä vastaa 10–31 prosenttia Suomen 4,5 miljardin euron yhteisöverotuotoista viime vuonna.

Raportin kirjoittajiin kuuluvan Henri Telkin mukaan he ovat määritelleet aggressiivisen verosuunnittelun OECD:n periaatteiden mukaisesti.

Telkin mukaan kyse on monikansallisten konsernien sisällä tapahtuvasta toiminnasta, jossa hyödynnetään holding-yhtiöitä.

– Käytännössä se tarkoittaa konsernin sisäisiä järjestelyjä, joilla yritykset pyrkivät siirtämään voittonsa pois maasta, jossa harjoitetusta toiminnasta voitot ovat kertyneet. Tämän seurauksena yritys välttää kokonaan verot tai saavuttaa matalan verotuksen tason, Telkki sanoi.

Verojen suunnitteleminen on lähtökohtaisesti laillista toimintaa. Aggressiivisessakaan verosuunnistelussa ei usein ole kysymys lainvastaisesta veronkiertämisestä, mutta joskus kynnys voi ylittyä ja järjestely katsotaan laittomaksi.

– Suureen osaan aggressiivisesta verosuunnittelusta verottaja ei kuitenkaan voi puuttua, koska siinä hyödynnytetään verolainsäädännön aukkoja, Telkki sanoi.

Aggressiivisen verosuunnittelun vaikutusten arviointia on pidetty vaikeana. Telkin mukaan heidän arvionsa pohjalla ovat useat kansainväliset ja maakohtaiset tutkimukset.

Finnwatchin mukaan laskelmat kuitenkin pohjautuvat karkeille oletuksille ja niiden pohjana olevat tutkimukset sisältävät puutteita.

Järjestön mukaan ongelma on, että verosuunnittelun arvioimista varten ei ole kattavia aineistoja ja siksi aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia on haarukoitava epäsuorasti.

Telkin mielestä jo aiemmin esillä olleen maakohtaisen veroraportoinnin kattava toteuttaminen muuttaisi tilannetta merkittävästi.

Tiedot verosuunnittelumekanismeista ja niiden käytön laajuudesta antaisi mahdollisuuden puuttua niihin tehokkaasti.

Kansalaisjärjestön mielestä nykyistenkin tietoaineistojen pohjalta on silti mahdollista saada nykyistä luotettavampi kuva ilmiön laajuudesta.

Telkin mukaan esimerkiksi verohallinnon hallinnoimat salaiset verotustiedot antaisivat pohjan tutkimukselle, jos ne otettaisiin tutkimuskäyttöön.

Finnwatchin raportti asiasta on kansalaisjärjestön ensimmäinen joukkorahoituksella tuotettu selvitys.