Fennovoima halusi Rosatomilta ydinvoimalan mutta sai miljardien oikeussotkut – nyt voimalan alueelle nousee vain heinää
Pikkupaikkakunnalla sijaitsevalle hehtaaritontille piti pystyttää valtavan kallis rakennelma, mutta hanke kaatui ja jätti peräänsä suuret oikeusriidat.
Tarina on tuttu Sunny Car Center -autokauppakeskuksesta. Samanlaisen kaaren on kuitenkin elänyt myös Fennovoiman Pohjois-Pohjanmaalle kaavailema ydinvoimala.
Hanhikivenniemellä Pyhäjoella olisi nyt täysi työ päällä, jos maailmantilanne olisi kehittynyt toisin. Satojen hehtaarien suuruiselle alueelle olisi suunnitelmien mukaan pitänyt nousta miljardien eurojen hintainen ydinvoimala, joka olisi tuottanut suuren siivun Suomen vaatimasta sähköstä. Nyt Hanhikivenniemi vaikuttaa autiolta. Työmaa-aikaiset rakennukset kumisevat tyhjyyttään, ja avaralle alueelle on viime aikoina noussut lähinnä heinä.
Miljardiluokan hankkeesta tulikin miljardiluokan riita, jota Fennovoima setvii venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin ja sen suomalaisten tytäryhtiöiden kanssa. Rosatomin piti toimittaa ydinvoimala Hanhikivenniemeen. Oikeusriitojen vuoksi myös koko valtavan alueen lähitulevaisuus vaikuttaa epäselvältä.
– Keskeneräisten oikeudellisten prosessien kommentointi ei valitettavasti ole mahdollista, vastaa Fennovoiman edustaja Petter Härkönen STT:n tiedusteluun.
Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimaluvan periaatepäätöksen yhdeksän vuotta sitten joulukuussa 2014. Varsinaista ydinvoimalan rakennuslupaa ei yhtiölle ehditty myöntää ennen kuin hanke kariutui keväällä 2022.
Fennovoima-yhtiön omistivat pitkään enemmistöosakkaana Voimaosakeyhtiö SF sekä vähemmistöosakkaana Rosatomin suomalainen tytäryhtiö Raos Voima. Raos Voiman omistusosuus yhtiöstä oli noin kolmannes. Rosatom-konserniin kuuluu myös Raos Project -tytäryhtiö, joka vastasi ydinvoimalaitoksen toimittamisesta. Voimaosakeyhtiön osakkaina ovat lukuisat suomalaiset energia- ja teollisuusyhtiöt, muun muassa Outokumpu.
Hankkeelle käänteentekevä hetki oli vuoden 2022 helmikuun 24. päivä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Samana aamuna myös Suomen ulkopolitiikassa herättiin uuteen todellisuuteen. Venäläisen atomiyhtiön kanssa solmittu sopimus ydinvoimalaitoksesta ei enää tuntunutkaan monesta hyvältä idealta.
Noin puolitoista kuukautta myöhemmin, huhtikuun alussa, Voimaosakeyhtiö julkisti tiedotteen, jossa se tuomitsi Venäjän sotatoimet Ukrainassa.
– Monilta eri tahoilta on kuulunut perusteltu viesti siitä, että Hanhikivi 1 -hanke ei voi nykymuodossaan toteutua. Myös Voimaosakeyhtiö SF näkee, että riski tällaiseen lopputulemaan on suuri, yhtiön tiedotteessa todetaan.
Pari viikkoa myöhemmin Fennovoima lopulta ilmoitti päättäneensä Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimittajasopimuksen Rosatomin kanssa.
– Viime vuosien aikana toimittajan merkittävät viivästykset ovat jatkuneet ja kasvaneet. Sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita Raos Project ei ole kyennyt ehkäisemään, yhtiö perusteli tiedotteessa.
Toukokuun loppupuolella Fennovoima veti myös ydinvoimalan rakennuslupahakemuksen pois, ja kesään mennessä Fennovoima ilmoitti vaativansa Rosatomin yhtiöiltä noin kahden miljardin euron vahingonkorvauksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen selventää STT:lle, että siinä vaiheessa, kun yhtiö veti ydinvoimalan rakennuslupahakemuksen pois, raukesi viranomaisten näkökulmasta koko hanke.
Fennovoima on sittemmin pysytellyt suurelta julkisuudelta piilossa ja kommentoinut niukalti yhtiön tilaa. Heinäkuussa jätetty tilinpäätös kuitenkin valottaa, mitä Fennovoimalle viime vuonna tapahtui.
Yhtiö teki tilikaudella 800 miljoonan euron tappion, mistä valtaosa johtui hankkeen kariutumisesta seuranneista mittavista alaskirjauksista. Käytännössä Fennovoima alaskirjasi tilinpäätöksen mukaan myös omistamansa maa- ja vesialueet – siis myös Hanhikivenniemen alueen.
Lähes 400 ihmistä työllistänyt ydinvoimayhtiö vähensi henkilöstönsä murto-osaan aiemmasta, ja myös yhtiön toimitusjohtaja vaihtui.
– Fennovoiman nykyinen liiketoiminta keskittyy laitospaikan ylläpitoon ja säilyttämiseen sekä oikeusprosessien hoitamiseen, tilinpäätöksessä todetaan.
Nyt voimalaa ei rakenneta, vaan sen kaatumisesta riidellään. Fennovoima on laitostoimitussopimuksen irtisanomisen vuoksi mukana viidessä oikeusriidassa, joita ratkotaan välimiesmenettelyssä. Osassa riidoista Fennovoima hakee korvauksia, osassa niitä hakee joku sopimuksen toinen osapuoli. Välimiesmenettelyt eivät ole julkisia.
Lisäksi Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä kanne, joka koskee Fennovoiman ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksiä viime vuodelta. Kokouksessa päätettiin osakeannista, jonka seurauksena Fennovoima siirtyi 97-prosenttisesti Voimaosakeyhtiö SF:lle.
Raos Voiman omistus supistui enää runsaaseen 2 prosenttiin, ja se riitautti yhtiökokouksen päätöksen. Helsingin käräjäoikeudesta kerrotaan STT:lle, että kanteen asiakirjat on pyydetty salassapidettäviksi ja koko riidan valmisteluistunnon arvioidaan toteutuvan vasta alkuvuonna 2024.
Fennovoima pitää myös mahdollisena, että uusia oikeuskiistoja voi vielä ilmetä.
Hanhikivi 1 -ydinvoimalan investointi oli Suomen mittakaavassa erittäin suuri. Sen hinnaksi arvioitiin eri lähteissä 6,5–7 miljardia euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton tekemässä selvityksessä arvioitiin vuonna 2018, että ydinvoimalan rakentamisajan kokonaisvaikutus olisi ollut noin 3–5 prosenttia koko maakunnan bruttokansantuotteesta.
– Siitä voi päätellä, miten se vaikutti Pohjois-Suomeen ja meidän talousalueellemme, toteaa Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen STT:lle.
Hanhikivenniemellä työskenteli vuoden 2022 alussa Fennovoiman mukaan keskimäärin 370 ihmistä päivittäin ennen kuin hanke seisahtui.
Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin se, että Hanhikivenniemeen on rakennettu kunnallista infraa ja pystytetty suuri määrä erilaisia rakennuksia, jotka ovat käytännössä tyhjillään. Fennovoiman tilinpäätöksen mukaan kiinteistöjä kuitenkin ylläpidetään.
Sorosen mukaan taloudellinen toimeliaisuus on alueella vähentynyt ja moni investointi sittemmin keskeytynyt. Hän kuitenkin kertoo, että pettymyksen kanssa ei ole jääty piehtaroimaan.
Pyhäjoella on ydinvoimalan kariutumisen jälkeen alettu valtion rahoituksella selvittää, voisiko aluetta hyödyntää uuteen voimalahankkeeseen. Selvitys käynnistyi viime vuonna, ja Sorosen mukaan selvitystyölle on Fennovoiman ja Voimaosakeyhtiön hyväksyntä.
Soronen toivoo, että alue saadaan uuteen käyttöön pian ja että Pyhäjoen seudulla päästäisiin hyödyntämään niitä investointeja, joita alueelle on jo tehty.
– On sanonta, että kurki kuolee, jos suo ei sula.
Suuri kysymys on vielä, voiko Hanhikivenniemen alueelle tehdä yhtään mitään Fennovoiman mutkikkaiden oikeusriitojen vuoksi. Fennovoima yhä omistaa maat, mutta epäselvää on, voisiko niitä hyödyntää.
– Toivoisin, että Hanhikivenniemi voi jatkaa uudella pohjalla mahdollisimman nopeasti ja että nämä riidat riidellään Moskova–Helsinki-akselilla, toteaa Soronen.
Myös TEMin Huttunen arvioi, että Hanhikivenniemi sopisi energiatuotannolle.
– Siellä on aivan erinomainen lähtökohtaisesti ydinvoimalaitoskäyttöön pohjustettu ja rakennettu alue. On täysin mahdollista, että siihen tulisi tulevaisuudessakin rakennettavaksi ydinvoimalaitos, mutta sellainen edellyttäisi uutta luvitusta. Kyseeseen voi toki tulla jokin muukin teollisuuslaitos, joka käyttää tai tuottaa merkittävästi sähköä, sanoo Huttunen.
Viimeinen sana on luonnollisesti Fennovoimalla, joka jo kerran kieltäytyi kommentoimasta alueen tulevaisuutta vedoten keskeneräisiin oikeusriitoihin.
STT tavoitti myöhemmin vielä Fennovoiman toimitusjohtajan Matti Suurnäkin puhelimitse. Yhtiön viestinnän tavoin myös Suurnäkki vastaa tuoreeltaan, että riitojen vuoksi Hanhikivenniemen kohtalosta on ennenaikaista puhua. Hän suostuu kuitenkin lopulta hieman avaamaan näkemyksiään.
– Hanhikiven laitospaikka on loistava ikään kuin seuraavalle hankkeelle, hän sanoo ja jatkaa:
– Fennovoima itse yhtiönä, ottaen huomioon nämä riidat, jotka ovat alkaneet, tuskin on se yhtiö, joka siellä ikään kuin jatkaa ja tekee uutta hanketta. Että kyllä se on varmaan joku toinen, joka pääsee sen (laitospaikan) hyödyntämään, Suurnäkki muotoilee.
Pyhäjoen ydinvoimalan kaatumisesta seuranneiden riitojen kestoa ja hintalappua voi toistaiseksi vain arvailla.
Hetkeen tuskin tulee valmista, ainakaan jos vertaa Sunny Car Centeriin: Kovaonninen autokauppakeskushanke kuopattiin 2015, mutta jälkipyykki jatkuu käräjäoikeudessa edelleen. Senkään vanhalle tontille ei ole noussut uusia rakennuksia.