Eurovaalien ehdokaskattaus ei häikäise – isoillakin puolueilla ongelmia listojen kokoamisessa
Yksikään eduskuntapuolueista ei toistaiseksi erityisemmin loista EU-vaalein kokoamallaan ehdokaslistalla
Monen puolueen listalla on vielä väljää, eivätkä ehdolle saadut tunnetutkaan nimet ole välttämättä olleet erityisiä äänimagneetteja eduskunta- tai EU-vaaleissa.
Yhdelläkään puolueella ei toistaiseksi näytä myöskään olevan pakassaan jokeria, joka pystyisi keräämään huomattavan äänipotin saati haastamaan listoilla olevat ammattipoliitikot – vaikka niin sanottuja julkkisehdokkaitakin on EU-vaaleissa joskus mennyt läpi.
Vaalit eivät sinänsä ole veljeksiä, eivätkä meppien ja kansanedustajien äänimäärät eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska EU-vaaleissa maa on yhtä ja samaa vaalipiiriä.
Jonkinlaista osviittaa tilanteesta kuitenkin saa, kun laskee yhteen puolueen listoilla olevien nykyisten meppien vuoden 2019 eurovaaleissa ja ehdolla olevien kansanedustajien viime eduskuntavaaleissa saamat äänet.
Aänipohjaltaan ykköseksi yltää kokoomus, jonka ehdolla olevat mepit ja kansanedustajat haalivat viimeksi käymissään vaaleissa yhteensä 176 264 ääntä.
Kokoomuksen potista 148 275 ääntä ovat istuvien meppien Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen keräämiä. Kokoomuksen kolmas nykyinen euroedustaja Petri Sarvamaa ei ole enää ehdolla.

Kokoomuksen 14 nimen listalta löytyy toistaiseksi neljä istuvaa kansanedustajaa, toisen kauden kansanedustaja Ville Kaunisto ja ensimmäisen kauden edustajat Susanne Päivärinta, Aura Salla ja Pekka Toveri. Heidän yhteenlaskettu äänimääränsä viime kevään eduskuntavaaleissa oli 27 989.
SDP nousee meppi- ja kansanedustajaehdokkaiden yhteisäänillä kakkoseksi 152 406 äänellä. Vuoden 2019 EU-vaaleissa 128 234 ääntä haravoinut Eero Heinäluoma on ehdolla, mutta SDP:n toinen meppi Miapetra Kumpula-Natri valittiin viime keväänä eduskuntaan.
Kumpula-Natri on joutunut pitämään SDP:n toista paikkaa hallussaan, koska varasijalta mepiksi nousisi nykyään Liike Nytiä edustava SDP:n ex-kansanedustaja Satu Taavitsainen.
Ehdolle lähteneiden kansanedustajien vertailussa SDP jää neljänneksi 24 172 äänen potilla. SDP:n kansanedustajista ehdolla ovat Maria Guzenina, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen, joka napsi Sanna Marinin vanavedessä Pirkanmaalta viime keväänä 6274 ääntä. Toistaiseksi SDP:n listalla on vasta 11 nimeä.
Vihreät yltää meppien ja kansanedustajien äänillä kolmanneksi 128 427 äänellä. Karu totuus kuitenkin on, että nykyinen kolmen mepin puolue joutuu nojaamaan täysin viime vaaleissa 111 714 ääntä luutineeseen Ville Niinistöön.
Kokenein suomalaismeppi Heidi Hautala ei ole enää ehdolla, ja Suomelle Britannian EU-eron jälkeen lisätyn niin sanotun brexit-paikan saanut Alviina Alametsä kyttää kansanedustajapaikkaa Helsingissä varasijalla.
Listalle saatujen kansanedustajien äänien vertailussa vihreät jää joukon hännille 16 173 äänellä. Ehdolla ovat kansanedustajat Atte Harjanne, Krista Mikkonen ja puolueen entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo, joka sai Helsingissä viime kevään eduskuntavaaleissa 6937 ääntä.
Vihreiden vaalit voisi pelastaa vielä esimerkiksi Pekka Haaviston ehdokkuus, mutta toistaiseksi siitä ei ole ollut näkyviä merkkejä. Listalla on vielä tilaa, sillä vihreillä on toistaiseksi koossa 13 ehdokasta.

Keskusta yltää yhden ehdolla olevan mepin ja listalle saatujen kansanedustajien äänillä neljänneksi. Keskustan potissa on 75 434 ääntä, joista istuvan mepin Elsi Kataisen osuus on 54 627 ääntä. Toinen nykyinen keskustameppi Mauri Pekkarinen ei ole enää ehdolla.
Keskustan 15 nimen listalla on toistaiseksi kolme nykyistä ministerikokemusta hankkinutta kansanedustajaa, Petri Honkonen, Katri Kulmuni ja Mika Lintilä, joiden viime keväänä keräämät 20 852 ääntä riittävät vertailussa kilpaileviin puolueisiin viidenteen sijaan.
Keskustan listan ongelmana on, ettei listalla ole nytkään kansanedustaja- tai meppikategorian ehdokasta eteläisen Suomen väkirikkailta alueilta.
Perussuomalaisten heikkoutena on puolestaan se, että puolueen listalla ei ole ainakaan toistaiseksi yhtään istuvaa meppiä.
Vuoden 2019 EU-vaaleissa puolueen ykkönen oli nykyinen kansanedustaja Laura Huhtasaari 92 760 äänellä. Teuvo Hakkarainen ei ehdokkaaksi enää kelvannut, eikä Huhtasaaren korvannut Pirkko Ruohonen-Lerner ole vielä ottanut ehdokkuteensa kantaa.
Sen sijaan puolue on haalinut listalleen peräti viisi kansanedustajaa. Ehdolla ovat Sanna Antikainen, Vilhelm Junnila, Ari Koponen, Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen, jotka saivat viime eduskuntavaaleissa yhteensä 50 976 ääntä.
Ehdolle lähteneiden kansanedustajien äänivertailussa perussuomalaiset nousee ykköseksi, mutta meppiäänet mukaan lukien sijoitus on vasta viides. Perussuomalaisten listalla on toistaiseksi vasta 10 nimeä.

Vasemmistoliitto on koonnut jo täyden 20 ehdokkaan listan, jonka kirkkaimpana tähtenä loistaa puolueen väistyvä puheenjohtaja Li Andersson.
Viime keväänä 18 007 ääntä Varsinais-Suomessa haravoineen Anderssonin kansansuosion turvin vasemmistoliitto pitää meppipaikkansa varmasti.
Ehdolle saatujen kansanedustajien äänten vertailussa vasemmistoliitto nousee peräti kolmanneksi Anderssonin, Jussi Saramon ja Merja Kyllösen 28 268 äänipotilla. Jos meppiäänet lasketaan, vasemmistoliitto jää toiseksi viimeiseksi, koska puolueen nykyinen meppi Silvia Modig ei ole enää ehdolla.
RKP joutuu vaalikamppailuun kireissä tunnelmissa, sillä puolueen ainoa meppipaikka on suuressa vaarassa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen tukipuolueeksi lähtö on kalvanut puolueen kannatusta, eikä Nils Torvalds hae enää jatkokautta.
Puolueen EU-parlamenttipaikan pelastamista yrittää luopuva puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kansanedustaja Eva Biaudet´n tuella. Kaksikko sai viime eduskuntavaaleissa yhteensä 17 852 ääntä. RKP:n ehdokaslistalta löytyy vasta seitsemän nimeä.

Pienimmät eduskuntapuolueet kristillisdemokraatit ja Liike Nyt lähtevät EU-vaaleihin vaaliliitossa, jossa molemmilla on kymmenen ehdokasta. Kristillisdemokraateilla on kärkinimenään entinen KD:n ja kokoomuksen meppi Eija-Riitta Korhola, mutta Liike Nytin lista on vielä tyhjä.
Eurovaalien kiinnostavuutta lisää se, että peräti yhdeksän paikkaa vapautuu viime vaaleissa valituilta tai sen jälkeen EU-parlamenttiin nousseilta mepeiltä. Brexit-paikka mukaan lukien paikkoja on myös täytettävänä nyt 15 eli kaksi enemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa.