Eurooppaministeri Tuppurainen: EU:n uusi rahoitusväline sopii Suomelle, jos sitä ei tehdä uudella rahalla
EU:n uusi rahoitusväline alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi sopii Suomelle, jos sitä ei tehdä uudella rahalla. Näin linjaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), joka kävi tiistaina Brysselissä tiedustelu- ja vaikuttamismatkalla.
Tuppurainen viittaa kommentillaan EU:n suvereniteettirahastoon, jota on tarjoteltu yhdeksi keinoksi kohentaa unionin alueen kilpailukykyä. Kilpailukyky on noussut isoksi puheenaiheeksi unionissa, koska Yhdysvaltojen vihreän siirtymän on pelätty imevän investointeja Euroopasta Yhdysvaltoihin.
Suomessa taas uusi rahoitusväline on herättänyt pelkoja uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.
– Me emme torju ajatusta uuden välineen luomisesta, mutta suhtautuisimme hyvin penseästi siihen, että siihen käytettäisiin uutta rahoitusta, Tuppurainen sanoi STT:lle keskiviikkona tiedotustilaisuutensa jälkeen.
Tuppurainen kertoi viestineensä EU-komissiolle, että Suomi on joustavana esimerkiksi siinä, miten koronapandemian takia perustetun elpymisvarojen 290 jakamatonta miljardia käytetään. Sama koskee monia muitakin rahastoja, joissa on yhä sisällä jakamatonta rahaa.
– Uusille välineille ei ole asiallisesti mitään tarvetta. Tämän selvästi viestin, ja oli hyvä saada vastakaikua komissaareilta, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tuppurainen kertoi ymmärryksen lisäksi tosin tulleen myös kommentointia siitä, että kun nämä välineet on käytetty, voitaisiin kuitenkin harkita uusia.
Tuppurainen tapasi matkallaan kilpailukykykomissaarin Margrethe Vestagerin, sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin, budjetti- ja hallintokomissaarin Johannes Hahnin ja työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaavan komissaarin Nicolas Schmitin.
Ymmärtäväistä vastaanottoa saattaa siis osin selittääkin sekin, että tavattujen listalta puuttuvat yhteisvelasta eniten intoilleet talouskomissaari Paolo Gentiloni ja sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.
Suomen kannalta kuumimmat kauppapoliittiset kysymykset unionin työpöydällä ovat mahdollinen uusi rahasto ja se, voisiko valtiontukisäännöistä joustaa. Myös valtiontukisäännöistä hölläämiseen Suomessa on suhtauduttu vastahakoisesti, koska pienelle ja viennistä elävälle taloudelle se saattaisi tarkoittaa tappiota unionin sisällä.
Valtiontukisääntöjä voi kyllä Tuppuraisen mielestä yksinkertaistaa.
Uuden yhteisvelan vastustamisessa Suomi saa vastakaikua Saksalta, mutta valtiontukisääntöjen kohdalla Saksan selän taakse ei enää ole menemistä. Saksa ja Ranska ovat viime vuosina olleet suurimmat valtiontukien jakajat EU-alueella, joten voiko kaksikko kaapata tällä menetelmällä sisämarkkinat hallintaansa?
– Tällainen näkymä olisi Suomen kannalta hyvin epätoivottava, että isot maat omalla finanssipolitiikan liikkumavarallaan ja omilla varoillaan lähtisivät omia yrityksiään pönkittämään. Sellaista Euroopan unionia Suomi ei halua, ja onneksi meidän kanssamme on useita maita, jotka jakavat tämän saman käsityksen, Tuppurainen sanoi STT:lle.
Aiemmin tiedotustilaisuudessa Tuppurainen mainitsi, että Suomen kanssa samoilla linjoilla ovat muun muassa Tshekki ja Puola, minkä lisäksi hän kertoi Suomen roolin korostuvan Ruotsin puheenjohtaja-aseman takia.
– Saksassakin keskustelua käydään siitä, miten näitä valtiontukia voidaan käyttää. En usko, että Saksakaan haluaisi lähteä tielle, jonka päässä on sisämarkkinoiden hajoaminen, hän lisäsi vielä tiedotustilaisuutensa jälkeen.
Suomi on Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen seurauksena ollut erityisesti unionin turvallisuus- ja Venäjä-politiikassa hyvin samassa rintamassa Puolan ja Baltian maiden kanssa. Muodostaako tämä jatkossa yhä enemmän viiteryhmää, jossa Suomi ajaa unionin sisällä muitakin asioita?
– Minusta on pelkästään myönteistä, että Suomi löytää Itämeri-alueen maiden kanssa yhteisiä linjauksia myös sisämarkkinapolitiikasta, Tuppurainen kertoi.
Hänen mukaansa Suomi hakee kuitenkin asiakohtaisesti kumppaneita, eikä Tuppurainen lähtisi siksi sijoittamaan Suomea mihinkään blokkiin. Hän mainitsee esimerkkinä koulutustason nostamisen, jossa samanmielisyyttä löytyy esimerkiksi Espanjasta ja Portugalista.
– Myös Pohjoismaat on meille erittäin tärkeä viiteryhmä, kun keskustellaan sisämarkkinoista tai ilmastopolitiikasta tai EU:n perusarvoista.
