Euroalueen talous romahti tammi-maaliskuussa – pudotus jyrkin mittaushistorian aikana
Euroalueen bruttokansantuote sukelsi tammi-maaliskuussa 3,8 prosenttia edeltävästä vuosineljänneksestä, kertoo EU:n tilastovirasto Eurostat.
Koko EU:ssa talous supistui 3,5 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna euroalueen talous supistui 3,3 prosenttia ja koko EU:ssa 2,7 prosenttia.
Pudotus on jyrkin sen jälkeen, kun Eurostat alkoi koota koko EU:n laajuisia bkt-tilastoja vuonna 1995.
– Tammi-helmikuu oli vielä suhteellisen normaalia. Koronatoimet alkoivat vaikuttaa maaliskuussa, kertoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Hänen mukaansa huhtikuu on menty pohjatasolla. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että koronakriisin aiheuttamia jyrkkiä rajoitustoimia aletaan asteittain purkamaan.
– Vaikka rajoitteiden purkamista jatkettaisiin, toisen neljänneksen bruttokansantuote tulee olemaan merkittävästi matalampi kuin ensimmäisen vuosineljänneksen, Heiskanen arvioi.
Muun muassa Ranskassa ja Espanjassa kehitys oli erityisen surkeata ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Kumpikin maa on kärsinyt Italian ohella eniten koronakriisistä. Bruttokansantuotteen supistuminen on niissä voimakkaampaa kuin euroalueella keskimäärin.
Ranskassa bruttokansantuote syöksyi peräti 5,8 prosenttia loka-joulukuuhun verrattuna. Luku on heikoin sen jälkeen, kun Ranskan tilastovirasto aloitti bkt-tilaston keräämisen vuonna 1949.
Espanjassa bruttokansantuote supistui 5,2 prosenttia.
– Suomessa olemassa olevat tiedot ovat maltillisempia kuin euroalueen keskimääräinen luku on, Heiskanen kertoo.
Myös kuluttajahintojen nousu on heikentynyt Eurostatin mukaan jyrkästi.
Öljyn hinta on pudonnut koronakriisin vuoksi, ja energian hintojen laskiessa inflaatio heikentyi huhtikuussa 0,4 prosenttiin maaliskuun 0,7 prosentista.
– Deflaationkin vaara on olemassa, jos tilanne osoittautuu ennakoitua heikommaksi, Heiskanen varoittaa.
Deflaatio tarkoittaa kuluttajahintojen laskua, mikä hyydyttää talouden nopeasti. Deflaatiota pidetään erittäin vaarallisena talouden ilmiönä.
Heiskanen pitää kuitenkin riskiä pienenä. Inflaationkin pitäisi normalisoitua, kun öljyn hinnan toipuessa talous saa tuulta purjeisiinsa rajoitusten purkauduttua,
Euroopan keskuspankin tavoitteena on, että euroalueen inflaatio olisi 2 prosenttia tai hieman sen alle.