EU:n ja Britannian tulevan suhteen neuvotteluissa ratkotaan edelleen peruskysymyksiä – suuria käänteitä nähtäneen vasta takarajan lähestyessä

Britannia ja Euroopan unioni ovat jatkaneet neuvotteluja tulevasta suhteestaan, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että suurista edistysaskeleista kuultaisiin vielä tällä viikolla.

EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin odotetaan kertovan neuvottelujen kulusta tänään iltapäivällä.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta arvioi, että osapuolet ovat edelleen kiinni peruskysymyksissä, joihin ei ole saavutettu ratkaisuja.

EU tahtoo säilyttää tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Käytännössä se vaatii Britanniaa sitoutumaan jatkossakin tiettyihin EU-sääntöihin esimerkiksi ympäristö- ja valtiontukiasioissa.

Britannialle tällainen sitoumus ei käy, vaan maa haluaisi karistaa jaloistaan kaikenlaisen EU-sääntelyn.

Tammikuussa EU:sta eronnut Britannia on kertonut tavoittelevansa samantapaista vapaakauppasopimusta, jonka EU on solminut esimerkiksi Kanadan kanssa.

EU taas katsoo, että vertaus ei ole sopiva, koska Britannia on maantieteellisesti aivan EU:n kyljessä ja alueiden välinen kaupankäynti on määrältään ja arvoltaan moninkertainen verrattuna EU:n ja Kanadan väliseen kauppaan.

Tämän viikon neuvottelukierros on ollut järjestyksessään kolmas. Kesäkuulle on sovittu vielä yhdestä neuvotteluviikosta, ja sen jälkeen edistymistä on tarkoitus tarkastella huipputapaamisessa.

Aiemmilla kierroksilla ei ole nähty paljoa edistystä. EU on moittinut Britanniaa hankalasta neuvotteluasenteesta ja sama toisin päin.

Miettinen pitää mahdollisena, että edistysaskelia otetaan ennen huipputapaamista.

– Pitää muistaa, että brexit-neuvotteluissa usein näytti siltä, että minkäänlaista edistystä ei tapahdu, mutta sitten hyvin lähellä takarajaa asiat alkoivat liikkua nopeasti, Miettinen sanoo.

Kesäkuu on merkittävä virstanpylväs, sillä silloin viimeistään on päätettävä, halutaanko brexitin jälkeiselle siirtymäkaudelle jatkoa.

Tällä tietoa vuodenvaihteeseen kestävä siirtymäaika on mahdollistanut sen, että esimerkiksi kaupankäynti Britannian ja EU:n välillä on jatkunut entiseen malliin.

Jos sopimus tulevasta suhteesta ei valmistu vuoden loppuun mennessä eikä lisäaikaa haeta, on kaupankäyntiin luvassa hidasteita, kun EU siirtyisi käymään Britannian kanssa kauppaa Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöillä.

Britannian pääministeri Boris Johnson on vastustanut kiivaasti lisäajan hakemista.

Miettinen kuitenkin pohtii, että Johnson saattaa vielä muuttaa mielensä. Yksi syy siihen on koronaviruspandemia, joka voi tehdä lisäajan hakemisesta Britannian johdolle poliittisesti helpompaa.

– Poikkeustilan varjolla Johnson voisi ikään kuin syödä lupauksensa siitä, että hän ei hae lisäaikaa. Tämä olisi ikään kuin pakkotilanne, Miettinen selittää.

Miettinen muistuttaa myös, että lupausten vesittymisiä nähtiin useita kertoja jo brexit-neuvottelujen aikana.

Toisaalta koronavirustilanne voi vaikuttaa tulevan suhteen neuvotteluihin myös päinvastaisesti.

Miettisen mukaan Britannia saattaa laskea, että siirtymäajan sopimuksettoman päättymisen taloudelliset vaikutukset eivät olisi suhteellisesti niin paha rasti, kun talous kärsii samalla merkittäviä menetyksiä pandemia vuoksi.

Siirtymäajan päättyminen antaisi Britannialle uusia vapauksia muokata omaa sääntelyään, kun sen ei tarvitsisi enää noudattaa EU:n sääntöjä.

– Poliittinen brexit toteutui tammikuun lopussa, mutta taloudellisen brexitin luonne on vielä avoin. Tietyssä mielessä tällainen kova taloudellinen brexit ei välttämättä olisikaan niin kova sokki, vaan avaisi Britannialle uusia mahdollisuuksia ainakin tietyillä aloilla.