EU:n elpymisrahat kyselytunnin ykkösaiheena – Suomen kutistuva saanto hiertää oppositiota, perussuomalaiset jättää välikysymyksen
Eduskunnan kevätistuntokausi lähti räväkästi käyntiin kyselytunnilla, kun oppositio perussuomalaisten johdolla piikitteli hallitusta siitä, että Suomen saanto EU:n koronaelpymispaketista on kutistumassa.
Väittely EU-elvytyksestä kulki tuttuja latuja, mutta kriitikot olivat saaneet uutta pontta viimeisimmistä laskelmista.
Suomi on saamassa noin puoli miljardia euroa vähemmän kuin viime kesänä ajateltiin, koska täkäläinen talous on näillä näkymin selviämässä koronamyrskystä pelättyä pienemmin vaurioin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi, että puolue jättää elpymispaketista välikysymyksen, jos hallitus on edelleen sitoutunut hankkeeseen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vahvisti, että valtioneuvoston mielestä sopimus on edelleen Suomen edun mukainen.
Lisäksi Tuppurainen huomautti, että viime kädessä elpymisrahastoon osallistumisesta päättää eduskunta.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolestaan korosti elvytyksen merkitystä EU:n kansainväliselle kilpailukyvylle. Hän muistutti, että niin Yhdysvallat, Kiina kuin Japanikin ovat päättäneet pumpata rahaa koronasta selviämiseen.
Kokoomuksen leirissä pelätään, että yhteinen elvytys johtaa taloudelliseen moraalikatoon niissä maissa, joissa asioita on jo aikaisemmin hoidettu löperösti.
Ryhmänjohtaja Kai Mykkäsen (kok.) mukaan hallituksen pitäisi palauttaa Suomi takaisin tiukkaa taloudenpitoa kannattavien EU-maiden joukkoon.
Elpymisvälineen kriitikot olivat lisäksi lukeneet tarkasti kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) Hufvudstadsbladetin mielipidekirjoituksen, jossa konkaripoliitikko totesi, että vastaavaa rajoitusinstrumenttia voidaan joutua käyttämään myös tulevissa kriiseissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin lievitti oppositiopuolueen tuskaa alleviivaamalla, että paketti on tarkoitettu kertaluontoiseksi ja poikkeukselliseksi toimeksi.
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen painotti, ettei puolue hyväksy hallituksessa vastaavia tukipaketteja.
Kurvinen kuitenkin viittasi tutkimukseen, jonka mukaan läntisen Suomen vientiyritykset kärsivät pahoin koronasta, koska teollisuuden asiakkaat ovat pitkälti muualla Euroopassa.
Koronaelvytyksen lisäksi hallitukselta kysyttiin, miten se aikoo varmistaa, ettei Suomeen synny koronakriisin takia menetettyä sukupolvea.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan huoli on opposition ja hallituksen yhteinen.
Saarikko kokee, että konkreettisiin toimiin on ryhdytty, vaikka ongelmaan ole yhtä yksittäistä ratkaisua.
Keskustajohtajan mukaan hallitus on esimerkiksi juuri myöntänyt noin kuusi miljoonaa euroa etäopiskeluun siirrettyjen korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) kantoi huolta vähävaraisten lasten liikuntaharrastuksista.
Hän ihmetteli sitä, että yksityisellä puolella harrastukset ovat pyörineet normaalilla tavalla.
Niikko syyttikin hallitusta lasten ja nuorten harrastamisen eriarvoistamisesta.
Saarikko ei niellyt kritiikkiä sellaisenaan. Ministerin mukaan harrastaminen on menossa Suomessa aivan päinvastaiseen suuntaan.
Saarikko huomautti, että hallitus on päättänyt toteuttaa harrastamisen Suomen mallin, jossa jokainen lapsi saa maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen.
Mallia kokeillaan parhaillaan eri puolilla maata.