EU-parlamentti hyväksyi rakennuksien energiatehokkuusdirektiivin – näin se voi vaikuttaa remontteihin Suomessa
EU-parlamentti on äänestänyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin hyväksynnän puolesta täysistunnossaan Strasbourgissa.
Äänestyksessä 370 meppiä äänesti puolesta, 199 vastaan ja 46 tyhjää.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus pyrkii leikkaamaan EU:n rakennussektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Lainsäädännön esittelijä, Irlannin vihreiden Ciaran Cuffe iloitsi päätöksestä ja sanoi sen vähentävän päästöjen lisäksi energiakuluja.
– Tämä laki auttaa meitä alentamaan energialaskuja ja vaikuttamaan energiaköyhyyden juurisyihin, hän sanoi tiedotteessa.
EU-komission alkuperäinen ehdotus nosti vilkasta keskustelua muun muassa siitä, joudutaanko Suomessa toteuttamaan rakennuksien ”pakkoremontteja” kaavamaisesti. Muun muassa Omakotitaloliitto ilmaisi huolensa asiasta.
Muotoilua muutettiin kuitenkin neuvotteluiden aikana niin, että jäsenmaat valitsevat nyt itse kohderakennukset ja toteuttavat toimenpiteet.
Suomalaismepeistä esimerkiksi Henna Virkkunen (kok.) totesi sosiaalisessa mediassa, että komission alkuperäinen ehdotus nosti Suomessa ison polemiikin ”syystäkin”. Tämän jälkeen esitykseen on tehty isoja muutoksia.
– Edelleenkin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta tuntuvasti seuraavina vuosikymmeninä, mutta nyt jäsenmaat itse päättävät, mihin rakennuskantaan energiaremontteja kohdennetaan ja millä tavalla.
Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden täytyy toimenpiteillään varmistaa, että primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä.
Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäävät maatalous- ja kulttuuriperintörakennukset. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen.
Lisäksi tulevaisuuden uusista rakennuksista halutaan päästöttömiä.
Julkisen sektorin käyttämien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä jo neljän vuoden kuluttua eli vuodesta 2028 alkaen. Kaikkien uusien rakennusten on oltava nollapäästöisiä vuodesta 2030 alkaen.
Uutta säädäntöä pidetään tarpeellisena muun muassa siksi, että rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja osuus EU:n kaasunkulutuksesta yli puolet. Lisäksi rakennusten osuus on 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä.
Samalla halutaan pienentää kansalaisten energialaskuja.
Tällä hetkellä noin 35 prosenttia EU:n rakennuksista on yli 50-vuotiaita ja lähes 75 prosenttia rakennuskannasta on energiatehotonta. Keskimääräinen vuotuinen energiaperuskorjausaste on kuitenkin vain noin 1 prosentti.
Neuvoston täytyy nyt vielä virallisesti hyväksyä direktiivi, jotta laki tulisi voimaan.
Direktiivin päivitys on osa suunnitelmaa, jossa EU:n kasvihuonepäästöistä olisi vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Jäsenmaat päättävät itse, missä muodossa direktiivi sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön. Yleisesti ottaen tämä on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin hyväksymisestä.