Etujärjestöt epäilevät: Onko oppivelvollisuusiän nostoon ja vanhusten hoitajamitoitukseen varaa?

Viestit hallituksen kehysriiheen: Kalliita uudistuksia syytä lykätä, kunnille ja yrittäjille lisää rahaa
Kehysriihi

Hallitus on vakavan paikan edessä, kun se kokoaa valtion talouden kehyksiä tiistaina ja keskiviikkona. Lupaukset oppivelvollisuusiän nostamisesta ja hoitajamitoituksesta vanhusten hoidossa epäilyttävät etujärjestöjä koronakriisin keskellä.

Kuntaliiton kokoomuslainen toimitusjohtaja Minna Karhunen kehottaa voimakkaasti hallitusta harkitsemaan kunnille kaavailtuja uusia kulueriä, sillä kunnat ovat tukalassa tilanteessa, kun verotulot romahtavat ja terveysmenot kohoavat.

Kunnat edellyttävät, että koronakustannukset korvataan niille. Tämänhetkisten arvioiden mukaan korona tulee Kuntaliiton mukaan maksamaan kunnille maalis-toukokuun aikana 1,5 miljardia euroa tulojen menetyksinä ja kustannusten kasvuna.

Kuntien talouden tukevoittamista vaatii myös Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Kuntien taloustilanteella on hänen mukaansa vaikutusta myös ajankohtaiseen työmarkkinaratkaisuun.

Kunta-alan eli niin opettajien kuin hoitajienkin työehtokiistaa sovitellaan jälleen tiistaina.

– En missään tapauksessa halua sanoa, että haluaisimme valtion tulevan rahoittamaan työmarkkinaratkaisua. Kuntien taloudella on yhteys työmarkkinaratkaisuihin, Luukkainen sanoo STT:lle.

Rahaa on varattava Luukkaisen mukaan kunnolla myös koronan ja etäopiskelun takia opinnoissa jälkeen jääneiden tukemiseen. Suuri määrä oppilaita uhkaa hänen mukaansa pudota kyydistä, koska osa perheistä ei pysty tukemaan opintoja.

Kuntaliiton Karhunen toivoo, että hallituksen kunnille kaavailemat uudet tehtävät perutaan tai niitä vähintään lykätään.

– Olemme toivoneet, että ne vähintään arvioidaan ja siirretään eteenpäin. Se olisi minimi, hän sanoo STT:lle.

Näitä ovat muun muassa hoitajamitoituksen nosto ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa, hoitotakuu ja oppivelvollisuuden ikärajan nosto.

Opetusala toivoo koronan takia lisäaikaa oppivelvollisuuden nostoon. Yksi hallituksen isoista päätöksistä on ollut nostaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen, jotta jokainen nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Luukkaisen mukaan uudistus olisi parempi saattaa voimaan vasta 2022 eikä vielä ensi vuonna.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) lykkäisi sekin oppivelvollisuuden pidentämistä. Säästyvät rahat se käyttäisi peruskoulujen ja toisen asteen vahvistamiseen.

Suomen Yrittäjät odottaa hallitukselta huomattavaa lisäystä yrityksille maksettaviin suoriin tukiin.

– Olemme esittäneet hallitukselle, että Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta jaettava tuki tuplattaisiin eli olisi valmius nostaa se kahteen miljardiin, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen STT:lle.

Tähän mennessä hallitus on kertonut yhteensä 15 miljardin euron talouden pelastuspaketista. Suomen valtion kokonaan omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran kautta yrityksille ohjataan 10 miljardin euron lisärahoitus.

EK patistaa hallitusta kohtelemaan eri toimialoja tasapuolisesti. Esimerkiksi rakennusala ei sen mukaan voi tällä hetkellä hyödyntää Finnveran rahoitusta ja takauksia.

Yritysten auttamiseksi EK siirtäisi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun tilapäisesti valtion kontolle.

Suomen Yrittäjät vaatii, että valtio ottaa sosiaaliturvamaksut vähintään kuukaudeksi valtion vastuulle, mikä maksaisi noin 1,5 miljardia euroa.