Entä jos ei tartutakaan kuokkaan? Keskustalaiset vaativat kaupunkilaisten tavoittamista
Keskustan puoluevaltuutetuilta tuli tiukkaa ohjeistusta siihen, millaista politiikkaa keskustan ja sen puoluejohdon tulisi tehdä. Keskustalaisia huolestutti etenkin puolueen heikko kannatus Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa.
Keskustaa ei tunnisteta asiajohtajaksi muissa kuin maaseudun ja syrjäseutujen asioissa, Petra Schulze Steinen Pirkanmaalta sanoi puoluevaltuuston kokouksen yleiskeskustelussa Hämeenlinnassa.
– Historiallisesti olemme olleet koko Suomea uudistava asiajohtaja, ja sitä meidän pitää olla myös tänään.
Schulze Steinen totesi, että keskusta ei tietenkään luovu maaseudun puolustamisesta, mutta nyt tarvitaan ”kykyä asettua myös sen kaupunkilaisen asemaan, vaikka itse olisi maalta”.
Hän katsoi, että jopa sanavalinnoilla on merkitystä.
– Entä jos emme tartukaan kuokkaan, vaan käärimme hihat tai tartumme lapioon?
– Olemme tottuneet sanomaan, että pidetään koko Suomi asuttuna. Mutta entä jos sanotaankin, että jokaisella pitää olla mahdollisuus rakentaa omanlaista elämäänsä siellä, missä haluaa asua?
Schulze Steinen katsoi, että kyseessä on sama keskustalainen aate, mutta jälkimmäiseen voi samaistua myös kaupunkilainen.
– Jos me emme ole vahvoja ja näkyviä Etelä-Suomen kaupungeissa, niin me emme ole vahvoja eduskunnassakaan, emmekä riittävän vahvoja puolustamaan Suomea ja sen syrjäseutuja.

Teemu Knuutti Etelä-Pohjanmaalta oli myös sitä mieltä, että keskusta näyttäytyy lähinnä maaseudun ja yrittäjien puolueena. Hän piti kohderyhmää liian kapeana.
– Meidän on oltava työntekijöiden, työttömien, eläkeläisten, nuorten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja yksinelävien puolella.
Knuutti kysyi, uskaltaako keskusta ajaa rohkeasti ja näkyvästi vaikkapa palkansaajien asiaa.
– Puolueen puheessa painottuu yrittäjätausta, vaikka äänestäjä- ja kannattajakunnassamme kyseessä on maataloustuottajia lukuunottamatta varsin pieni ryhmä.
– Meillä olisi kaikki edellytykset olla Suomen suurin ei-sosialistinen palkansaajapuolue, mutta haluammeko me sitä tosissamme? Vai tyydymmekö olemaan vain pieni yrittäjäklikki ilman yrittäjien laajaa kannatusta?
Knuutin mukaan nykyinen hallitus on epäonnistunut ”lähes kaikessa”.
– Meidän tehtävämme on osoittaa se selkeästi ja tarjota tilalle reilu, koko Suomesta huolehtiva vaihtoehto.
Jussi Kukkurainen Kymenlaaksosta kertoi pohtineensa paljon keskustan tilannetta.
– Todella epäsuositun hallituksen aikana olemme edelleen samoissa lukemissa gallupeissa kuin viime vaalikaudellakin. Keskustan kulta-ajat tuntuvat vain kaukaisilta kuumeunilta.
Kukkurainen kertoi olevansa idealistinen vielä liittyessään puolueeseen.
– Ajattelin, että keskusta on aidosti vaihtoehto vasemmiston ja oikeiston ääripäiden välissä – järkevää talouspolitiikkaa, mutta myös inhimillisyyttä edustava puolue.
– Valitettavasti välillä tuntuu nykyään siltä, että me vain reagoimme siihen, mitä muut meistä sanovat. Meidän kuuluisi olla se, joka aloittaa keskustelun, ei vain se, joka reagoi muiden avauksiin.
Kukkuraisen mielestä keskustalla on tehtävää siinä, että se vetäisi enemmänkin nuoria puoleensa.
– Meidän vaihtoehtomme kaikkeen on monesti maaseutu, mutta mitä voimme tarjota esimerkiksi kaupungissa asuvalle nuorelle, kuten itselleni?
Kukkurainen arvioi, että politiikan ääripäiden välissä on ”varmasti suurin osa nuorista, jotka ovat kyllästyneitä vastakkainasetteluun”.
– Mutta osaammeko tarjota heille sen vaihtoehdon ääripäiden välistä?

Helena Pakarinen Pohjois-Karjalasta innostui siteeraamaan puhujapöntöstä Maija Vilkkumaan kappaletta. Ne tulevat hänen mieleensä, kun hän kuuntelee keskusta ulostuloja.
– Mä sanon viimeisen sanani ja se on ei.
– Ei käy, ei kelpaa, ei tule kuuloonkaan, torjumme, pöyristymme, vastustamme. Nämä sanat toistuvat aivan liian usein keskustan viesteissä, Pakarinen paalutti.
Hän halusi, että asioihin vaikutetaan keskustassa positiivisesti ja oman vaihtoehdon kautta.
– Harvemmin negatiivisuus vetää puoleensa ketään kiinnostuneita, hän sanoi.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Aapeli Rytkönen kysyi, mitkä ovat ne asiat, joista keskusta ei ole valmis joustamaan.
– Puhumme keskustassa mielellään sillanrakentamisesta ja yhteistyöstä, sovittelusta ja kompromisseista. Sillanrakentaminen ei voi olla pelkkä aate, se on toimintatapa, hän sanoi.
– Eikä sillanrakentaminen voi tarkoittaa selkärangattomuutta. Jos olemme valmiita joustamaan kaikesta, mitä meille lopulta jää käteen?
Rytkönen uskoo, että keskustan oppi-isä Santeri Alkio jätti puolueelle tehtävän.
– Hän halusi muuttaa maailmaa. Olemme unohtaneet sen rohkeuden ja radikaaliuden, jota hän edusti. Hän oli aikansa uudistaja ja radikaali.
– Meidän on uskallettava puolustaa sivistystä, ihmisarvoa, heikompiosaisia ja tasa-arvoa sen sanan jokaisessa merkityksessä – eikä vain silloin, kun se sopii muiden puolueiden tavoitteisiin, Rytkönen sanoi.
KESKUSTAN puoluevaltuusto, johon kuuluu myös puoluejohto, kokoustaa pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja loppusyksyllä.
135-jäseninen puolue-elin edustaa keskustan piirejä sekä puolueen sisarjärjestöjä. Edustuksensa on myös keskustan eduskuntaryhmällä, Keskustan lehtimiehillä ja puolueen europarlamentaarikoilla.